Kypros-sotku suomeksi – ja muistutus Suomen lama-ajan syistä

Olen viime aikoina paljon kirjoittanut englanniksi Kyproksesta. Kaikki linkit ovat relevantteja. En (työkiireiden takia) kovin paljon seurannut suomalaista uutisointia Kyproksesta, joten en esim. tiedä mitä Hesarissa sanotaan tästä. Ehkä ehdin vielä jona päivänä vähän katsella sitä. Mutta tärkein tieto on kuitenkin, että Suomen hallitus/Jutta Urpilainen on ollut kovasti samaa mieltä Saksan kanssa. En nimittäin nähnyt missään ei-suomalaisissa lehdissä, että Suomella olisi ollut vahvasti eri kantaa Kypros-asioihin kuin Saksa.

Joka tapauksessa muutamaa huomiota Kyproksesta, ja ne ovat tavallaan tai toisella tiivistelmä tästä linkistä.

1. Kypros on ollut matalavero-alue. Mutta veroparatiisi on aivan väärä nimi tähän. Myös Irlanti, Alankomaat, Luxemburg ja Viro ovat sellaisia matalaveroalueita. Eli jos pitää ‘rangaista’ Kyprosta siitä asiasta, niin pitää muitakin rangaista.

2. Kyproksen velkaongelma syntyi sen takia kuin sen pankeilla (nimenomaan Laiki Bankilla) oli kreikkalaisia (pankki)lainoja. Silloin kuin tuli Kreikan ‘haircut’, Kyproksen pankit joutuivat ongelmiin. Valtio pelasti pankkeja, niin kuin Alankomaissa, Saksassa ja Ranskassa on tehty silloin kun pankit ovat olleet ns. systeemipankit.

3. Jos on Kyproksella venäläistä mafiarahaa, se on todennäköisesti paljon, paljon pienempi osa kuin mitä (erityisesti) Alankomaissa ja Saksassa sanotaan. Syy siihen on Kyproksen verosysteemi, englannintyyppistä kirjanpitoa, sopimuksia ja oikeussysteemia. Sen takia venäläisillä yrityksillä on usein Kyproksilla (tai Luxemburgissa) sisaryrityksiä, koska muut yritykset tekevät mielluummin kauppoja Kyproksen-kaltaisella yritysympäristöllä.

4. Saksan SDP ja myöhemmin Merkelin CDU ovat lietsonneet tätä ‘Kaikki venäläistä rahaa Kyproksella on likaista rahaa’-meemia. Se on todella häpeällistä, koska asia ei vaan ole niin. Katso Philip Atticusin linkki ylhäällä. Myös yleisesti Saksan media syyttää Kyrosta, ei oman maan johtoa tai Euroalueen johtoa/Troikaa tästä katastrofista.

5. Muuten, mistä lähtien pankkien rahan alkuperä on ollut niin tärkeää? Varmaan voi Espanjasta ja Portugalista ja Kreikasta kysyä samanlaisia vaikeita kysymyksiä – mutta niitä ei kysytty!

6. Kuten Tim Duy sanoo, se, että on nyt Kyproksen pankit kiinni ja jos ne vielä aukenevat olisi pääomakontrollit/rajat (capital controls suomeksi??), se tarkoittanee käytännössä että Kypros on lähtenyt eurosta. Tämä on todella ongelmallinen tilanne, jos markkinat ja yritykset sen huomaavat. Puhumattakaan venäläisistä. Ranska, Belgia ja Italia voisivat olla samassa veneessa kohta, koska ei nekään hoitaneet niiden pankit kovin hyvin.

Viimeisenä haluan muistuttaa, miten Suomi joutui lamaan 1990-luvulla. Mainio lähde tähän on Honkapohjan ja Koskelan artikkeli The Economic Crisis  of the 1990s in Finland, mistä tässä abstrakti:

In the 1990s, Finland underwent a deep depression as its GDP dropped about 14% and unemployment rose from 3 to almost 20%. This is a story of bad luck and bad policies. Bad luck took the form of external shocks: the collapse of trade with the former Soviet Union in 1991, but also sharp cycles in the OECD area. However, bad luck is far from being the whole story. In the absence of bad policies, Finland would have experienced a recession, not a depression. Bad policies included a poorly designed financial regulation and mistaken reactions to the onset of the crisis. Of particular interest is the role of financial factors in triggering the crisis and aggravating the effects of bad policies. Not only were consumption and investment spending hurt by the credit crunch, but there is evidence that the private sector’s indebtedness has increased structural unemployment, which explains why the recovery is proceeding with few job creations. A number of general lessons emerge. They concern the deregulation of financial markets, the policy reaction to massive capital inflows and the role of employment policies.

Valitettavasti artikkeli ei ole Open Access, mutta suurin piirtein Suomen talous ylikuumeni 80-luvun loppupuolella, mm. koska finanssisääntely purettiin. Kun Neuvostoliitto katosi päämarkkinoina, oli Suomessa a) liikaa vierasta pääomaa ja b) huono kilpailukyky. Kun ensimmäistä vedettiin pois, pankit joutuivat ongelmiin (vrt. Kreikka, Kypros, Espanja nyt). Työttömyys nousi nopeasti, korot olivat korkeita koska oli tiukka rahapolitiikka (ks. myös tässä, vaikka se on vaan esikatselu).

The financial crisis in the 1990s in Finland is one of these similarities [between then and now -PJH] Weakness in the financial system is relevant at least for some new and prospective EU member countries.Several new EU member countries are currently going through a period of fast growth and a risk of overheating that is, to a significant degree, due to big increases in inflows of foreign capital as a result of higher degree of economic integration. (Honkapohja & Koskela 2009, s. 7)

Eli pääomavirrat Pohjoisesta Etelään – Ranskasta, Saksasta, Alankomaista, Suomesta Kreikkaan, Espanjaan ja Portugaliin.

Fast growth and inflows of foreign capital are creating pressures for appreciation of the currencies of these countries. The appreciation is resisted by countries that hope to join the EMU soon. (Honkapohja & Koskela 2009, s. 7)

Nämä paineet tarkoittivat siis, että kun EMU:ssa maan valuutta ei enää pääsi nousemaan arvossa, paineet toimivat sisäiseen inflaatioon, asuntokupliin, palkatason nousuihin.

Some of these countries have fairly fragile financial systems, which is another source of possible instability in the future. This situation could easily lead to macroeconomic volatility in the coming years. (Honkapohja & Koskela 2009, s. 7)

Niinpä. Mutta on siis yksi tekijä mitä Suomella oli 1990-luvulla, ja nykyisillä euromailla ei: oma valuutta. Suomi pääsi devalvoimaan ja sillä mm. virittämään vientiä. Euroalueen maat eivät voi sitä tehdä.

 

Mua henkilökohtaisesti ottaa kovasti päähän, nimenomaan Suomen päättäjien osalta, että unohdettiin Suomen laman opit. Suomessa oli lähes 20% työttömyyttä! Onneksi maa pääsi devalvoimaan. Miksi päättäjät eivät oppineet tästä Suomen historiasta??

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s