Miksi STX Rauman sulkemisen takana on EU ja Saksan talouspolitiikka

Suomi on ollut noin  vuonna 1960-1980 luvulla yksi niitä maita, kuten myös Ruotsi, jotka harrastivat kovasti ns. ‘State-sponsored capitalism’, eli että vähintään valtiolla auttoi takaamaan lainoja tai vaihtoehtoisesti toi lainapääomaa pöydälle kansainvälistyville yrityksille. Tämä on edelleen yksi Finveran tarkoituksia. Aasian ‘Tiikerit’ ovat toiminneet ihan samalla tavalla. Itse asiassa on hyvin harvinaista, että maat ovat heti alusta kohdanneet markkinavoimien täyttää voimaa. Miten voisikaan, kun maailmassa on niin paljon konglomeraatteja, jotka voisivat kilpailla uusia yrityksiä markkinoilta melkein pelkästään niitten suuruuden avulla.

Nyt, kuten hollanniksi sanotaan, “luoti on mennyt kirkon läpi” – toisin sanoin, se, mitä on hiljaisesti odotettu, on toteuttunut – ja rajusti. Maanantaina uutisoitiin, että STX Rauma suljetaan. Seuraus on ainakin melkein 700 ihmisten irtisanomista ja Raumasta tulee nopea rakennemuutoksen alue. En vielä nähnyt ennustuksia siitä, kuinka paljon työpaikkoja epäsuoraisesti katoaa, mutta se voi olla mittävää, koska telakkateollisuudessa käytetään niin paljon alihankkijoita.

STX Rauman sulkeminen on tragedia (jos ei halua käyttää rumempia sanoja). Tästä seuraa varmaan vaikeita aikoja Raumalle. Ylen mukaan professori Malisen mukaan, yksi syy on emoyhtiön politiikkaa, jossa ei kuulemma halua tehdä pienempiä aluksia kuin Oasis-luokan. Toisaalta on myös näin, että telakkateollisuus on ollut maailmanlaajuisesti vaikeuksissa jo melko pitkään (ei ole ihme että emoyhtiö STX on ollut talousvaikeuksissa) – koska ei ole enää niin paljon kysyntää uusille aluksille.

Näistä syistä on varmaan ‘loogista, että STX sulkee Rauman telakan. Mutta tästä yritysnäkökulmasta jää muutamaa asiaa pois.

Ensimmäisenä: silloin kun EU valmistautui EU:hun, piti luopua vanhasta teollisuuspolitiikasta, sillä se ei ole yhteensopivaa EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjen kanssa. Muistanemme, että 1990-luvun alussa Suomen telakat ovat yhtä pahassa liemessä kuin nyt – mentiin Wärtsilästä Masa-Yardsiin ja Kvaernerin kautta STX:lle. Kaava on siis ollut päästä isompiin omistajiin, sillä on todennäköisesti paremmat mahdollisuudet saada maailmanmarkkinoista tilauksia. Eurooppa on usein valittanut Etelä-Korean valtiotuesta telakkoihin. Mutta STX Finland on kenties myös siitä hyödyntänyt. Lopun lopussa yksi ongelma on vaan ollut, että Euroopassa oli tiukemmat säännöt siitä, miten ‘vapaat markkinat toimii’ ja ei kaikki maat Euroopan ulkopuolella ovat aina olleet yhtä tiukkoja (t.s. Etelä-Korea tässä tapauksessa).

Toinen ongelma on ollut euro. Tämä on yhtä totta telakoille kuin metsäteollisuudelle: euro on ollut vuodesta 2003 lähtien kalliimpaa kuin dollari, joten koko Euroopan suhteellinen kilpailuasema heikkeni sen kautta. Miksi euro on kallis, vaikka Eurooppa on ollut kriisissä jo vuodesta 2008? Vastaus lienee: Saksa. Saksa on onnistunut jopa suurentaa sen kauppataseen ylijäämää, ja sen takana on toisaalta kysyntää saksalaisten laatutavaroille (onko sitten kysymys autot tai koneet työpajoille). Toisaalta on se seikka, että Saksa on kovin poliittisin keinoin alentamaan työkustannukset niin, että Saksassa ei kovasti tapahtunut reaalipalkkojen kasvua (lähde: Bibow 2013):

Saksa

Kuten tästä kuvasta on ilmiselvä – Saksa ei lainkaan noudattanut itse 2%-inflaatiotavoitetta. Voi sanoa jopa, että Saksan inflaationormin aliampuminen on ollut pahempaa kuin Etelä-Euroopan maiden yliampumista. Selvä on, että tämä Saksan strategia on aiheuttanut palkkakustannusten laskua Saksassa. [on siis myös täysin epärealistinen, että Suomesta voi olla yhtä kilpailukykyistä kuin Saksa, koska se vaatisi todella rajun palkka-alennuksen]

Tämän Saksan vientivoiman ja palkkakilpailukyvyin takia euro on kallis – Saksa onkin suurin talous ja maa Euroalueella. Mutta se on hankala muihin maihin, erityisesti kun ei voi devalvoida enää.

Summa summarum: Suomen EU-jäsenyys ja Saksan talouspolitiikka euroaikana ovat ratkaisevasti asettaneet rajoja Suomen teollisuuspolitiikkaan. Devalvaatio (perinteinen suomailainen keino parantaa kilpailukykyä) ei ole mahdollista enää, eikä perinteistä valtiontuettu teollisuuspolitiikkakaan ole mahdollista. Sen lisäksi Saksan talouspolitiiikka on tietävästi hankaloittanut muitten Euroalueen maiden mahdollisuuksia olla kilpailukykyisia – koska parhaillaan voi vaan emuloida Saksan mallin ‘pahat osat (palkkojen kasvun stagnaatio, matalapalkkatyö, muitten prekariaatiryhmien kasvu) mutta ei “hyvät” – vahva työntekijöitten osallistumista työpaikalla ja muutenkin korporatismin osia. Suomi pärjää hyvin siinä ay-liikkeen vahvuudessa mutta ei niin hyvin työntekijöitten osallistumiseen.

Näillä sanoilla pääsen rakennemuutokseen. Telakkateollisuus on varmaan jossain määrin rakennemuutoksen alla, mutta näyttää siltä, että on tärkeät taustatekijät mitkä ovat lopun lopussa haittaneet telakoita paljon. Suomalaisten yritysten ja nimenomaan työntekijöitten tuottavuus on hyvä, samoin innovaatiokyky. Mutta jos politiikan ympäristö ei ole myönteinen, sitten voi olla kilpailykykyinen kuin mikä ja silti häviää. Vapaavuoren mukaan tämä STX:n tapaus on yhden yrityksen ongelma. Se on tietenkin osittain totta mutta mun mielestä Vapaavuori näkee tätä kannattavuusasia koko tiedotustilaisuuden aikana liian suppeasti – eli vaan yritystasolla.

Toivon, että Rauma saa jatkoa. Mutta taustalla piileskelee talous- ja EU-politiikan asioita, jotka eivät välttämättä tee tästä yhtään helpompaa. Niin kauan kuin Saksa haluaa vahvan euron, suomalaisten yritysten kilpailukyky on hankala asia. Suosittelen siis, että ay-liike, huolestuneet kansanedustajat ja muut päättäjät ottavat pikaisesti yhteyttä Saksaan. Siinähän Suomen (ja Espanjan, Portugalin..) ongelmien ratkaisu on. Muistakaa: ei ole ihme, että Suomen talous pyöri niin hyvin ennen 2003 (euro-dollar pariteetti!).

Advertisements

One response to “Miksi STX Rauman sulkemisen takana on EU ja Saksan talouspolitiikka

  1. Pingback: METSO:n vähennyksistä | Arjen polku

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s