Suomi ja inflaatio – pari ajatusta

Tilastokeskus julkaisi eilen tiedotteen inflaatiosta. Suomessa inflaatio hidastui 1,1 prosenttiin. On jokseenkin relevanttia muistaa, että tämä on kuluttajahintaindeksi, jossa ei ole otettu mukaan raaka-aineet yms jotka ovat tärkeitä teollisuudelle. Tämä on työmarkkinajärjestöille tärkeää asiaa siinä mielessä, kun palkannoussuihin otetaan inflaatio (kuluttajahintaindeksi) mukaan mutta teollisuudelle/yrityksille muiden resurssien hintakehitys on ehkä tärkeämpää. Se on kuitenkin tässä tekstissä sivupolku, josta en vielä paljon miettinyt.

Keskeinen kysymys on: voiko Suomikin vaipua deflaatioon tai ‘matalaflaatioon’ (“lowflation”)? Ei mitään on mahdotonta tietenkään, mutta katsotaan mitä on Tilastokeskuksen mukaan tärkeimmät inflaation hillitsijät:

Inflaatiota hidasti ennen kaikkea vihannesten halpeneminen helmikuusta maaliskuuhun. […] Kuluttajahintojen nousua taas hillitsi maaliskuussa vuoden takaisesta eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen.

Liittyen vahvaan euroon on olemassa deflaatiotuonti -riskin (ks. tästä Bloombergin jutusta). Koska euro on niin vahva, siten tuontituotteet euron ulkopuolelta ovat halvempia ja siten vahvistavat deflaation riskia. Ei kuitenkaan kaikki yllä mainitut tuotteet ovat ulkomailta, eikä suurin osin välttämättä (paitsi varmaan viihde-elektroniikka).

Toisaalta ne asiat jotka nostivat kuluttajahintoja vuodessa eniten olivat vuokrankorotukset ja ravintola- ja kahvilapalveluiden ja alkoholijuomien kallistuminen. Ainakin viimeistä on suora verovaikutus. Koska muutenkin hinnoissa on mukana ALV, ja ehkä muitakin veroja, on olemassa ns. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin:

Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat. Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden. Veromuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veromuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin. Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.

Tämä ‘markkinainflaatiota mittaava kiinteäveroinen indeksi [oli] 0,8 prosenttia. Viime vuoden maaliskuun jälkeen tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli näin ollen 0,5 prosenttiyksikköä.’

Eli hyvin karkeasti sanottu: veromuutoksilla on suuri vaikutus inflaatioon (kuluttajahintaindeksiin). On olemassa tuoteryhmiä, kuten yllä mainitut kahvilapalvelut, jotka ovat nostaneet hintoja mm. sen takia, että kahvi on kallistuneet (ks. tästä) Mutta vuokrankorotukset voivat liittyä matalaan korkotasoon (ja vaikuttaa myös ravintola- ja kahvilapalveluiden kallistumiseen!). Toisaalta alkoholi- ja tupakkatuotteiden kallistuminen liittyy veromuutoksiin.

Tässä on ennuste: koska euro pysynee kalliina ja reaalipalkat laskevat (keskitettyjen sopimusten ansiosta) on sinänsä jo vaaraa että inflaatio laskee enemmän (kun se yhdenmukaistettu indeksi kiintein veroin on jo 0,8%). Jos nyt EKP tekee epäortodoksia rahapolitiikkaa, korot (esim. Suomessa) laskisivat ja vuokrankorotukset tulisivat lisää (sen takia kun voi hyödyntää matalaa korkoa ja kysyntää PK-seudulla), sitten voi tapahtua näin, että inflaatio piristyy hieman (kuluttajille) mutta toisaalta voi olla, että vasta silloin tulee palveluyrityksille ongelmia pärjätä, ja jos tulee vielä veronkorotuksia päällä (ALV jne) sitten voisi tulla yhtäkkiä lama siihen sektoriin.

Mutta katsotaan – tässä on aivan liian monta liikkuvaa palaa.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s