Potentiaalinen BKT, rakenteellinen alijäämä ja finanssipolitiikan rajat

“Käytännössä finanssipoliittinen sopimus on vienyt Suomen eduskunnalta tärkeimmän osan sille aiemmin kuuluneesta budjettivallasta. Tulevaisuudessa Euroopan unionissa ja Suomessa olisi syytä käydä kriittistä keskustelua siitä, onko nykyinen tapa arvioida potentiaalista BKT:n tasoa ja rakenteellista alijäämää millään tavalla mielekäs. Jos tätä keskustelua ei käydä, finanssipolitiikkaa ei voida Suomessa ja muualla harjoittaa demokraattisessa ohjauksessa, vaan finanssipolitiikan linja määritetään tulevaisuudessakin puhtaasti teknisten laskelmien ja epäpoliittisen hallinnoinnin kautta.”

Raha ja talous

potentialSuomen talouspolitiikkaa on vuoden 2013 alusta lähtien määrittänyt tuolloin voimaan astunut finanssipoliittinen sopimus. Sopimuksessa Suomi on 25 muun EU-maan rinnalla sitoutunut siihen, että se pitää keskipitkällä aikavälillä niin kutsutun rakenteellisen julkisen talouden alijäämänsä BKT-suhteen alle 0,5 prosentissa. Niin kauan kuin julkisen velan BKT-suhde pysyy alle 60 prosentissa, sopimus sallii 1 prosentin rakenteellisen alijäämän.

View original post 883 more words

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s