Vientivetoinen talousmalli ei tule onnistumaan

Tänään on sunnuntai ja se tarkoittaa, että aloitan päivän kahvilla ja alankomaalaisella lehdellä. Yksi syy siihen on, että pysyn vähän kärryllä siitä, mitä siellä tapahtuu. Myös uutisaiheiden valinta on varsin erilainen kuin Suomessa.

Tänään viikkolehdessä oli artikkeli nimeltään: “Liian monta rahtilaivaa liian vähälle rahdille”. Artikkeli kertoi siitä, mitä olen aiemmin olen kyllä myös lukenut esim. Naked Capitalism -sivuilla (Wolf Richterin kirjoituksia) ja välillä myös ZeroHedge.comilla. Nimittäin maailman kauppa on vuodesta 2010 kovasti hidastunut. Seurauksena on rahtilaivojen ylikapasiteettia. Toki rahdin hinta on myös tippunut öljyn hinnan kautta ja siitä että monet rahtiyritykset ovat ottaneet uusia, varsin isoja konttilaivoja käyttöön. Mutta silti – tältä se näyttää. Olen laiskana ja tänään otin vain kuvan siitä lehden graafista; en pääse kotikoneella Baltic Dryn datoihin tai Alankomaiden Tilastokeskuksen datoihin.

Maailman tavarakauppa, 3kk:n prosenttimuutos verrattuna edellisvuotta. Lähde: NRC/Handelsblad ja CPB

Maailman tavarakauppa, 3kk:n prosenttimuutos verrattuna edellisvuotta. Lähde: NRC/Handelsblad ja CPB

Artikkelissa on myös ING:n kansainvälisen kauppatutkimuksen johtaja Raoul Leering puheella, joka sanoo: “Kauppa alkaa kysynnästä. Ilman kysyntää (tuonti) ei kauppa (vienti).” Hän tuo esiin, että Kiinan tuonti on rajusti vähentynyt ja Euroopassa ja Amerikassa tuonti on edelleen heikko. Molemmat suuret kehitykset selittävät suuren osan maailmankaupan heikkoudesta.

Mitä tämä nyt tarkoittaa Suomelle ja Suomen talous? Olin torstaina puhumassa Metalliliiton tutkijatapaamisessa – raportoin myöhemmin siitä – ja sielläkin puhuin talouden rakenteesta. Vienti on toki tärkeää (pitäähän saada aggregaatissa saada tarpeeksi rahaa, että pystyy maksaa tuontitavarat) mutta väitän (kuten myös monet muut taloustieteilijät kuten Servaas Storm ja C.W.M. Naastepad, Özlem Onaran ja Marc Lavoie), että Suomen talouskasvulle kotimainen kysyntä, joka perustuu sitten palkkojen kehitykseen, on paljon olennaisempi. Olen tätä  jo vähän käsitellyt mm. tässä.

Suomen talouspolitiika kuitenkin keskittyy “kilpailukykyyn”, sekin hyvin kiistanalainen käsite joka tarkoittaa jotain erilaista jokaiselle puhujalle. Idea on, että Suomi on vientivetoinen maa ja näin ollen pitää tehdä toimenpiteitä jotka tukevat Suomen vientiä. Yllätys, yllätys – monet näitä toimenpiteet keskittyvät työvoimakustannuksiin, vaikka monet Suomen vientituotteet tulevat pääomaintensiiviseltä teollisuudelta jonka työvoimakustannusten osuus on suht. pieni. Ei puhuta siitä (tai tehdään politiikkaa siihen), että investoinnit tai uusia energiaratkaisuja voivat olla parempia vientipolitiikan kannalta. Kuten olen tässä näyttänyt, Suomen vienti on yleisesti puhuen aika bulkituotekeskeistä (ainakin jos puhutaan sen suurimmista osista).

Tänä aamuna ajatukseni oli siis suurin piirtein tämä: miksi tehdään politiikka, joka keskittyy työvoimakustannuksiin, vaikka se ei ole teollisuudelle mitenkään suurin kustannusten tekijä? (tätä käsittelin myös jo väitöskirjassani) Sen lisäksi – kauppa alkaa muiden maiden tuonnista, joten niin kauan kuin maailmantalous on heikko (heikkenemässä?) ja Euroopassa kasvu on todella vaisua, mitä on sitten järkeää tehdä tuollaista politiikkaa joka heikkenee kotimaista kysyntää? Ei opettajien tai terveyskeskuksen tai kauppojen henkilökunnan matalampi palkkaa oikeasti (edelleenkään) auttaa teollisuuden “kilpailukykyä” mitenkään. Firmat kuten Kone ja Wärtsilä pärjäävät hyvin koska muissa maissa on yrityksiä jotka haluavat ostaa niiden tuotteet. Takana on vaikka laatu, after-sales palvelut ja ylläpito , innovatiivisuus (esim liittyen Rikkidirektiiviin!). Ehkä pitää taas puhua johtajuudesta eikö pääoma-työ-vastakkainasettelusta.

Pidän Suomen tämän hetken talouspoltiikan linjaukset monin tavoin hyvin ongelmallisena: taloustieteen näkökulmasta, kauppatieteen näkökulmasta, vaikka schumpeterilaisilla näkökulmassa. Voi olla että nämä kaikki toimenpiteet toimivat Sipilän yrityksillä mutta jos hän yrittää oppia siitä ja yrittää soveltaa sitä koko maahan, se on sitten jättimainen fallacy of composition. Hän olisi voinut tutustua siihen jos olisi vaikka ottanut argumentaatiokurssia yliopistossa.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s