Yritysdemokratia: miten asia on järjestetty Alankomaissa

Ilkka Kärrylä kysyi, mitkä oikeudet ja päätösvallat yritysneuvostolla on Alankomaissa. Täällä tiivisti sen oikeuksista. Yritysneuvosto on ollut mahdollinen Alankomaissa vuodesta 1950.

Kirjoitin tämän lyhyen jutun siksi, että Suomi-Twitterissä moni näyttää sanovan, että enemmän yritysdemokratia on huono juttu. Alankomaissa tosin nähdään, että se on lisäarvon lähde – eikä pelkästään yrityksen suorituksen perusteella. (Wigboldus  et al 2016; Looise et al 2011; Wigboldus et al 2008).

Alankomaissa yritysneuvosto on pakollinen, jos on yli 50 työntekijää. Yritysneuvoston tehtävä on valvoa henkilöstön etua ja osallistua yrityksen päätöksentekoon. Tähän yritysneuvosto keskustelee ja neuvottelee yrityksen johdon kanssa. Yritysneuvosto ja työnantaja sopivat miten yritysneuvosto osallistuu päätöksentekoon.

  1. Oikeus neuvonantoon

Jos työnantaja päättää asioista, jossa voi olla isot seuraukset työntekijöitä, sitten TA:n pitää kysyä neuvoa yritysneuvostolta (esim fuusiot, isot investoinnit, uudelleenorganisaatio). Jos yritysneuvosto neuvoo jotain muuta kuin johto haluaa päättää, sitten johdon pitää lykätä päätöksen kuukaudeksi ja yritysneuvosto voi valita tästä Amsterdamin hovioikeudella, joka päättää, onko päätös järkevää (redelijk, reasonable)

  1. Suostumusoikeus

Työntantajan pitää pyytää yritysneuvostolta suostumista päättää, muuttaa tai perua henkilöstöpolitiikkaa, kuten työaikajärjestelyistä, työehdoista, koulutuksista, tehtävien arvionnista ja sairaspoissaoloja. Jos yritysneuvosto ei suostu ja TA haluaa jatkaa päätöksen kanssa, sitten TA voi viedä asian oikeuteen (sen jälkeen kun asia on käsitelty kaksikantaisessa yrityskomiteassa Sosiaalis-Taloudellisessa Neuvostossa, SER, https://www.ser.nl/en)

  1. Yritysneuvoston aieoikeus

Yritysneuvosto saa tehdä pyytämättä ehdotuksia TA:lle yrityksen sosiaalisista asioista, organisaation, finanssin ja talouden asioista. Ennen kun TA päättää näistä ehdotuksista, sen pitää vähintään kerran neuvotella yritysneuvoston kanssa. Sen jälkeen pitää pikimmiten informoida yritysneuvostolle, mitä TA päättää, ja siinä pitää olla perusteet päätökselle.

  1. Informaatio-oikeus

Yritysneuvosto pitää saada TA:lta kaikki tieto, joka on tarpeellista. Tähän luetellaan tase/vuosikertomuksen finanssidata, sosiaalinen vuosikertomus, yrityksen palkka- ja bonusrakenne sekä yrityksen strategia. Vähintään kerran vuodessa TA:n pitää informoida yrityksen työehdoista. Yrityksissä, jossa on enemmän kuin 100 työntekijää, yritysneuvosto saa myös tietoa johdon palkoista, palkkioista ja bonuksista.

  1. Osakkeenomistajien kokoukset

Yritysneuvosto saa puhua osakkeenomistajien kokouksissa, jotta se myös voi tuoda henkilöstön näkemys esille.

Näiden perusasioiden lisäksi voi sopia (useimmiten yleissitovissa työehdosopimuksissa) siitä, miten laajennetaan yritysneuvoston valtuuksia. Esimerkiksi hoivasektorin TESissä, vuodesta 2018, yritysneuvostolla on olennainen rooli työnantajan päätöksenteossa työsuhteiden eri muodoista ja tarpeesta yrityksessä (t.s. määräaikaiset, osa-aikaiset, ulkoisen työvoiman käyttö [itsensätyöllistäjät].

Lähteet:

Kees Looise, J., Torka, N., & Ekke Wigboldus, J. (2011). Understanding Worker Participation and Organizational Performance at the Firm Level: In Search for an Integrated Model. Advances in Industrial and Labor Relations, 87–113. doi:10.1108/s0742-6186(2011)0000018006

Wigboldus, J. E., Looise, J. C., & Nijhof, A. (2008). Understanding the effects of works councils on organizational performance. A theoretical model and results from initial case studies from the Netherlands. Management Revue, 19, 307–323.

Wigboldus, J. E., Grift, Y., van den Berg, A., & Looise, J. K. (2016). The economic effects of works councils: channels and conditions. Using secondary data to test a new theoretical model. Economic and industrial democracy37(3), 535-565.

Comments are closed.