Valkoista savua hallitustunnustelijan toimistolta?

[edelleen ei omalla sivulla, mutta ehkä pian!]


Vaikka Alankomaissa on tapahtunut kaikenlaista politiikassa viime aikoina, hallitustunnustusvaihe on mennyt eteenpäin kaikesta huolimatta. Tänä viikkona odotetaan Herman Tjeenk Willinkin loppuraporttia siitä, ketkä puolueet muodostaisivat hallituksen. Tämän hetken tiedon perusteella arvio on, että VVD (liberaalit), D’66 (sosiaaliliberaalit), GroenLinks (vihreät) ja ehkä PvdA (sosiaaldemokraatit) pyrkivät siihen. Viimeisessä yhdistelmässä hallituksella olisi tasan puolet paikoista (eli 75), edellisessä tapauksessa olisi vähemmistähallitus, jossa olisi 67 paikkaa.

Kummassakin tilanteessa parlamentin toive hallitustunnustelijalle toteutuisi: vahvempi dualistinen suhde parlamentin ja hallituksen välillä. Tämä tarkoittaa, jo laskennallisesti, että ei voi laskea olemassa olevan hallitusenemmistön äänten varaan vaan pitää pyrkiä saamaan sitä tukea parlamentilta. Tämä puolestaan mahdollistaa myös parlamentin vahvempi rooli, jossa se kriittisesti arvioi hallituksen esityksiä ja kontribuo muutoksia niihin. Tätä on luvassa muutenkin, koska uudessa parlamentissa on yhteenlaskettu 28-paikkasen uuden/populistisen/äärioikeiston “blokki” (PVV, FvD, JA21). Tämä puolestaan tarkoittaisi, että vaikka on odotettavissa ns. progressiivinen hallitus, pitäisi hakea tukea muiltakin puolueilta. Tuen lähde riippuisi aiheista, mutta jostain sen pitäisi tulla.

Ydinkysymys tässä kaikessa on kuitenkin Mark Rutten rooli. Eilen hän poikkeuksellisesti ilmestyi televisioon pitämään puhetta siitä, millainen uusi hallintokulttuuri hänen mielestä tarvitaan ja miten hän aikoo kontribuoida siihen. Viime vuosina Rutte on vahvasti kritisoitu nimenomaan sen johtamiskulttuurista, josta kirjoitin myös ao. blogissa. Hän muun muassa kertoi, että myös keskuspuolueet pitää voida “törmätä” asioista, kun nyt törmäykset yleensä tapahtuvat poliittisen keskustan ja laitojen välillä. Myös pitää olla jonkinlainen foorumi, joka selvittää, miten valtion viestintä kansalaisten kanssa voi parantaa. Tämä onkin ydinasia, josta monet edellisten (Rutten) hallitusten politiikat kärsivät. Lopuksi hän sanoi, että “suuret yhteiskunnalliset keskustelut” käydään sekä ministerineuvostossa että parlamentissa.

Rutten pyrkimys puheella on selvä: hän yrittää vakuutta em. muut puolueet siitä, että hän olisi yhä sopiva pääministeri. Aiemmin, vuodattujen pöytäkirjojen keskustelussa parlamentissa nimenomaan GroenLinksin Jesse Klaver yritti saada Ruttelta enemmän näyttöä nöyryydeltä tapahtuneesta, kuin Rutte oli (silloin) valmis näyttämään. Toisin sanoin, ei ole vielä selvää, että PvdA, GroenLinks ja D66 hyväksyisivät Ruttea pääministerinä. Tässä voi olla heille melkoinen vipu saada heidän näkemyksiä hallitusohjelmaan, tai “raskaammat” ministeriöt kuin olisi muuten tarjolla.

Tiivistäen: pian tiedetään, onko Mark Rutte edelleen hyväksyttävää pääministeriksi ja mikä olisi hallituksen pohja.

Comments are closed.