Category Archives: Koronakriisi

Hollanti ja COVID-2019

Kuten varmaan valtaosa Suomen Twitteristä tietää, olen kotoisin Alankomaista. Työni puolesta seuraan Alankomaiden työmarkkinkehitytä, erityisesti itsensätyöllistäjistä. Mutta nykyinen COVID-2019 pandemia saa mut entistä tiiviisti seuraamaan maan uutisia, kun minulla on sukulaisia siellä (moni yli 65v), ystäviä ja kollegoita. Ja rehellisyyden nimessä pitää sanoa, etten ole vakuuttanut, että kriisi hoidetaan hyvin siellä. Tämän kirjoituksen taustana olen käyttänyt mm. tämän rekonstruktion, Alankomaiden kansanterveysviranomaisen (RIVM) tiedotteita ja NOS uutisia koronakriisistä. (NOS on ~Alankomaiden YLE).

Tausta

Kun COVID-2019 epidemia alkoi, monilla Euroopan tartunnoilla oli yhteys Kiinaan. Vaikka Alankomaissa tulee vuosittain hyvin monta kiinalaista turistia, alussa ei tullut siitä suunnasta tartuntoja. Ensimmäiset tartunnat tulivat Italian Alppien suunnasta, koska siellä puhkeava epidemia tapahtui samana aikana Alankomaiden talviloman kanssa. Perinteisesti, ne, jolla on varaa siihen, menevät laskettelmaan Alpeilla.

Kohtalokkaammin, moni nuo matkustajat tulivat takaisin karnevaalin aikana. Alankomaissa karnevaali on lähinnä eteläisten provinssien perinne, sillä ne ovat perinteisesti katolilaisia. Karnevaalin aikana kaupungeilla on eri nimetkin ja on suuret massat liikkeellä. Esimerkkikuva ‘s Hertogenbosch, 2015:

https://platform.twitter.com/widgets.js

Talviloma ja karnevaali tapahtuivat jo vähän aikaa sen jälkeen, kun Kiinassa virus jo jylläsi. Uutisten mukaan asianomainen ministeri oli pannut asian merkille ja Alankomaissa alkoi protokolin mukaista varautumista. Mutta virallinen arvio oli kuitenkin, ettei virus tulisi Eurooppaan.

Ensimmäinen alankomaalainen tartunta oli kuitenkin jo 27.2. varmistettu. NRC kirjoittaa, että samana aikana virus leviää jo Noord-Brabantin provinssissa, mikä ilmenee pian kun eri sairaaloiden työntekijät sairastuvat. Jo pari päivää myöhemmin todetaan, että kaikki tartunnat ei voikaan seurata takaisin Pohjois-Italiaan vaan virus on “irti” Alankomaissa.

Reaktio

Terveysministeri Bruins ilmoitti 2.3. parlamentille, että Alankomaiden terveysjärejestelmä kokisi suuria paineita jos puhkee suuri epidemia. Ministerit käsittelevät eri reaktioita. 9.3. pääministeri Mark Rutte kehottaa kansaa välttämää kättelyä. 12.3. WHO julistaa pandemian ja 13.3. yhden kaupungin lääkärit varoittavat, että ovat saaneet suuren määrän potilaita, jolla on flunsankaltaisia oireita. He kaikki sairastuivat karnevaalin jälkeen – silloin olo 614 varmistettua tartuntaa.

Pian sen jälkeen ilmenee, että virus leviää Alankomaissa, ilman kytkös Italian alueelle. Hallitus päättää, edelleen 13.3., että pitää tehdä etätyötä jos voi, tapahtumat kielletään, museot menevät kiinni. Koulut pysyvät auki, jotta terveydenhoitohenkilökunta pääsee töihin.

Sunnuntaina 15.3. hallitus päättää sulkea koulut kuitenkin. Myös baarit ja ravintolat suljetaan. Maanantaina 16.3. on 1413 tartuntaa. Yhä useammin lääkärit ja hoitajat ovat potilaita.

23.3. tiukennettiin toimet: kielettiin myös kokoontumisia ja kaupunginjohtajille sallitaan tiukempia toimia hätäsäännöllä, ne saavat esim sulkea puistot ja rannat. Myös kiellettiin “ryhmienmuodostusta”: jos on enemmän kuin 3 ihmistä (jotka eivät ole samaa kotikuntaa), ja eivät pidä 1,5 metriä etäisyyttä, saa jopa 400 euron sakko. Kotiin saa tulla enimmäkseen 3 vierasta. Kaupat sääntelevät, miten asiakkaat pääsevät sisään. Alankomaissa on ollut kovasti hamstrausta (muutakin kuin vessapaperia).

Nykytilanne

Jos katsoo kehitystä joka RIVM rapportoi, niin näyttää tältä. (Englanniksi täällä)

Koronatartunnat Alankomaissa (26.3.) Ylähäältä alas: varmistetut tartunnat, sairaalapotilat ja kuolleet.

Mutta nämä eivät kerro kaikkea. Uutisten mukaan kriittisin resurssi on teho-osaston vuodepaikat, jossa on hengityskoneita (ja riittävästi henkilöstöä). Tämä on selkeästi ilmaistu tässä kuvassa (sama linkki):

Teho-osaston koronaviruspotilaat ja maksimikapasiteetti

Tässä selkeästi nähdään, että määrä potilaita, jotka tarvitsevat tehohoitoa nousee ja näyttää kiihtyvän.

Alankomaissa on sama pohdinta kuin muissa maissa: paljonko tehohoitovuodetta on ja mitä tehdään muiden kanssa, jotka tarvitsevat tehohoitoa? Kuten kuvassa näkyy, olisi koronapotilaille maksimissaan 925 vuodetta. Tämän uutisen mukaan yritetään laajentaa th-vuoden määrää 1600:een (josta 575 normaaleille tapauksille), minkä pitäisi olla valmis 1.4. Mutta arvioiden mukaan sekin määrä voi liian opeasti täyttää.

Alankomaissa odotetaan epidemian huippu olevan toukokuun alussa. Mutta kuten tämän keskiviikon artikkeli kertoo, sairaaloissa alkaa olla hyvin tiukat tilanteet – ei pelkästään vuodepaikkojen takia mutta myös erilaisten tarvikkeiden takia. Ja  koska vuodepaikat ovat (paikallisesti, Noord-Brabantissa erityisesti) vähissä, on ruvennut siirtämään potilaita eri alueiden sairaaloihin, mitä ei ole käsitteekseni epidemian aikana kovin viisasta yleensä.

Muut tapahtumat

19.3. terveysministeri Bruins jätti tehtävänsä terveyssyistä – hän oli romahtunut debatin aikana yliväsymyksestä.

Alankomaat harkitsee toimia Roche-firman vastaan, koska melkein kaikki koronatestit Alankomaissa tehdään Rochen tekemillä välineillä, ja niistä on jo pula. Alankomaat haluaa, että firma julkaisee eri testin kemikaalien reseptit, jotta voi paikallisestikin tehdä niitä. Rochella on lähes monopoli tätä välineistöä (80% sairaaloista Alankomaissa käyttää) ja on kyseessä ns. “vendor lock-in”. Tämä tarkoittaa, että niihin koneisiin, voi vaan käyttä Rochen tekemiä muita välineitä.

Pääministeri Mark Rutte aiheutti kohun, kun se puolusti epidemian löysä reaktion siitä, että tähdätään laumasuojaan (16.3.). Vaikka Alankomaiden politiikka on muuttumut siitä, ei vielä haluta “lock-downin”.