Category Archives: Suomeksi

Suomi, tuonti Kiinasta ja koronavirus: onko odotettavissa vaikutus teollisuudelle?

Alankomaissa oli tänään uutisissa juttu, että siellä pienet firmat jo pian joutuvat pulaan koronaviruksen vaikutusten takia – varastot tyhjenee, ei saa lähettää eläimiä sinne, yritykset ovat tuotannolle riippuvaisia kiinalaisesta elektroniikasta.

Tullin tietonkannasta Uljas saa melko karkeaa dataa tuonnista Kiinasta Suomeen. Luultavasti suurin osaa tuontia on kuluttajaelektroniikka, mutta kyllä tavarakategoria “laitteet” on silti mittavaa. Olisi kiinnostavaa tietää, mitkä yritykset/alat Suomessa käyttävät paljon tuontitavaraa (Uusikaupungin autotehdas?)

Vaikka suuri osa Suomen tuonnista tulee muualtakin (Saksa, Alankomaat, Ruotsi, Venäjä), voihan silti olla taloudellisia vaikutuksia siitä, että “maailman työpaja” on kiinni. Esim. tuonnista Kiinan “Koneet,laitteet ja kuljetusvälineet” on yli puolet arvoltaan Saksaan verrattuna (Kiina: noin 240 miljardia, Saksa: noin 395 miljardia. Lähde ULJAS, SITCrev4, Tuonti alkumaittain, tilastoarvo).

Tuonti Kiinasta SITC -luokituksen mukaan (paljous). Lähde: ULJAS

Tuonti Kiinasta CN -luokituksen mukaan. Lähde: ULJAS

Miksi metsäteollisuuden työmarkkinariita on kikytunneista ja työvoimakustannuksista?

Herätin tätä blogia pitkästä aikaa, kun on ehkä täällä jotain sanottavaa taas. Työmarkkinoilla Suomessa taas puhutaan ihan samaa kieltä kuin vaikkapa vuonna 2012 – puhutaan Suomen kilpailukyvystä ja varsinkin se, että Suomi on kilpailijamaiden jäljellä siinä. Mielenkiintoista on tällä hetkellä metsäteollisuus, josta taannoin kirjoitin väitöskirjani. Se on ihan paluu menneisyyteen: taas neuvottelut jumittavat siitä, pitäisikö sallia ulkoistamista, ulkoisen työvoiman käyttöä. Näin oli myös vuonna 2005, kun työmarkkinariita eskaloitui. Artikkelissani tästä episoodista kirjoitin:

Silloin 2005 päätettiin lopussa siihen, että paikallisesti voi sopia esim turvahenkilöstön ja siivoojien ulkoistamisesta (mitä sitten tapahtuikin ilmeisesti monissa paikoissa). En niin tarkasti seurannut paperiteollisuutta viime vuosina, mutta kerropas viisaammat: mitä voi prosessiteollisuudessa (vielä) ulkoistaa?

Sitten on kiistaa tällä hetkellä kikytunneista. Varmaan se tuntuu tärkeältä, mutta taas: prosessiteollisuudessa se on ehkä käytännössä  melko vaikea repiä niitä tuntia jostain muualta kuin sovituista vapaapäivistä, koska laitoksen pyörivät 24/7. Vuonna 2016 sovittiin näin:

Neuvottelutuloksen mukaan säännöllinen työaika pitenee kolmella kokonaisella työpäivällä. Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus käyttävät työajan pidentämiseen muun muassa pekkaspäiviä.

Metsäteollisuuden mukaan säännöllisen työajan pidentäminen toteutetaan ensisijaisesti paikallisesti .

– Jos sopuun ei päästä paikallisesti, käyttöön tulee niin sanottu perälauta. Perälauta poistaa yhden vuorovapaapäivän eli pekkaspäivän. Lisäksi perälaudassa kaksi vuorovapaata muuttuu työpäiviksi”, kertoo Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen illalla julkaistussa tiedotteessa.

Mutta mielestäni on kiinnostava kysymys miksi Paperiliitto menee mukaan näihin aiheisiin, kun tilanne näyttää tältä:

Metsäteollisuuden vienti, vientihinnat ja -määrät. Lähde: LUKE -tilastokanta (Luke_Met_Ulkokauppa_02)

Lyhyesti: viennin arvo vähenee hitaasti, viennin määrä yhä kasvaa. Työn tuottavuudelle seuraus on tämä:

Työn tuottavuus määrän ja arvon mukaan. Lähde: Tilastokeskus)

Tuottavuus mitattuna määrän mukaan on yhä noussut, kuten voisi arvata toisen kuvan perusteella, mutta mitattuna arvon mukaan on selkeä notkahdus.

Mielestäni on selvää, että metsä- / paperiteollisuus on tärkein esimerkki Suomen vientiteollisuudesta. Miksi TES-neuvotteluissa puhutaan sitten työvoimakustannuksista? Ei niillä alentamalla saa kysyntää piristymään, taikka vientiarvon nousemaan? Metsäteollisuuden kannattavuus on ollut vuoden 2013 jälkeen varsin hyvää, (esim UPM-Kymmene) joten vaikuttaa vähän vieraalta puhua kilpailukykyongelmista.

TES-neuvottelut menevät toki oman logiikan mukaan, ja siinä ei ehkä puhutakaan raaka-aineiden tai energian hintakehityksestä, tai millaiset sopimukset yritykset tekivät niistä. Ei varmaan myöskään puhuta siitä, miten näiden samojen firmojen investoinnit vaikuttavat tarjontaan. Toki firmat yrittävät tuottaa arvoa sijoittajilleen. Ihmettelen vaan tämän hetken TES-neuvottelun kehystystä.