[päivitetty] Suomen Itärajasta (taas)

Äsken tuli YLEn sivuille tämän uutisen, Puolustusministeri Jussi Niinistö: Turvapaikanhakijoiden tulo itärajalta on Suomen vakavin haaste.

Varmaan näin on, monista syistä, mutta kuten jo aiemmin kirjoitin, suurin haaste liittyy just ulkopolitiikkaan ja miten EUn/NATOn suhtautuminen Venäjään vaikeuttaa Suomen ja Venäjän keskenäistä aiheen käsittelemistä.

Suurin kysymykseni on edelleen: miten tämä muuttuu Suomen Venäjä-politiikkaa ja mihin suuntaan? Ovatko puolustusministeri ja ulkoministeri asialla?

Lisäyksenä: edelleen paheksun fraasin “laiton maahanmuutto”. Sen lisäksi, luvut voivat hyvin olla liioteltuja. Sen lisäksi, pelkkä Venäjä-politiikka ei riittää, sillä turvanpaikkahakijat tulevat varmaan suurin osin Turkin kautta. Suomen ulkoministeri voi miettiä, oliko oikeasti niin viisasta ilman kritiikkiä antaa Turkille paljon rahaa. [en tunne Suomen Turkki-politiikkaa].

Päivitys: kuin käskystä, YLEn uutisiin ilmestyi tämä artikkkeli, Turkki uhkaa lähettää pakolaisia EU-maihin. Tätä siis saa kun EUn “pakolaispolitiikka” perustuu wishful thinkingiin.

Advertisements

Yhteiskuntasopimus, jälleen

Ilmeisesti on löydetty taas “tahtotila” ryhtyä neuvotella yhteiskuntasopimusta. Lycka till.

Tästä YLE:n uutisista pisti silmään seuraavaa kappaletta:

Hänen [Lauri Lylyn] mukaansa SAK:n tavoitteena on myös estää työsopimuslakiin kaavaillut määräaikaisissa työsuhteissa olevia koskevat heikennykset sekä työehtosopimuksiin liittyvät heikennykset.

En tiedä mitä on kaavailtu, mutta mietin vaan, miten nämä kaavailut suhtautuvat Mä䄄rä„aikaista ty”ötä„ koskeva puitesopimukseen (Council Directive 1999/70/EC of 28 June 1999)

Syrjim„tt”myyden periaate (4 lauseke)
1. Mä䄄r„aikaisiin työ”ntekijö”ihin ei saa soveltaa epä„edullisempia ty”öehtoja kuin vastaaviin vakituisiin ty”öntekijö”ihin
pelkä„stä䄄n siksi, ett„ heillä„ on mä䄄rä„aikainen ty”ösopimus tai työ”suhde, ellei siihen ole asiallisia syitä„.

Käsittääkseni Suomessa on aika tiukka juridinen käytäntö siitä, milloin työsopimus saa olla määräaikainen.

Onko Oikeusministeri kuullut asiantuntijoita vai onko tämä taas mennyt sillä pohjalla, että halutaan jotain katsomatta onko se mahdollista?

Keskustan härskein vedätys meni sinulta ohi

Hyvät pohdinnat.

Veikka Lahtinen

Kuka on jo saanut Keskustan eduskuntavaalien aikaisen Suomi kuntoon –renkutuksen karkotettua päästään?

Unohtaminen voi tuntua houkuttelevalta vapautukselta piinasta, mutta se ei kannata. Palauttakaamme kertosäkeen sanat mieleen:

Suomi kuntoon, Suomi kuntoon, me pannaan Suomi kuntoon, se luo työtä kaikille, se istuu oikeudentuntoon

Työtä kaikille? Mitä tämä oikein tarkoittaa?

Se tarkoittaa 150 000 työpaikkaa työttömille työnhakijoille ja 30 000:n työvoiman ulkopuolella olevan henkilön ”potentiaalin hyödyntämistä”, jos Keskustan omia laskelmia on uskominen. Keskusta lupasi ennen vaaleja luoda seuraavien kymmenen vuoden aikana 200 000 uutta työpaikkaa. Asiakirjassa ”Työllistävä Suomi” käydään läpi alakohtaisesti, miten nuo työpaikat syntyvät.

Siis hetkinen. Eikö tuo kuulosta aika suurelta määrältä työpaikkoja?

Kun Kokoomus lupasi vuoden alussa nostaa työllisyysasteen 75 %:iin vaalikauden loppuun mennessä ja Keskusta lupasi samaa kymmenessä vuodessa, kaikista maailman tahoista Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi analyysin, joka puuttuu lupauksiin. Siis virkamiesorganisaatio, jolla ei ole määritelmällisesti puoluepoliittisia intressejä.

TEM kertoo, että 200 000 työpaikkaa on mahdollista synnyttää vaalikauden loppuun mennessä. Se…

View original post 403 more words

Pahuuden paluu

Lukemisen arvoisen teksti.

Reima Välimäki

Kerettiläisyyden inkvisitioiden tutkijana olen oppinut kyseenalaistamaan ihmisen pahuuden. Kuulostaa absurdilta, mutta se on edellytys aiheen kriittiselle tutkimukselle. Inkvisiittoreilla on harteillaan pahantekijöiden raskas viitta, paljolti syystä, mutta osaltaan myös uskonsotien, valistuksen ja 1800-luvun sekularisaation värikkään ja värittyneen historiakuvan ansiosta. Viattomia talonpoikia tai rauhanomaisia toisinajattelijoita jahtaava korruptoitunut tai fanaattinen kirkonmies sopii edelleen populaarikulttuurin roiston rooliin, mutta oletus toimijoiden perustavanlaatuisesta pahuudesta on huono lähtökohta ymmärtämään ja selittämään pyrkivälle historiantutkimukselle.

Keskiajan inkvisiittoreista löytyy kieltämättä verenhimoisia fanaatikkoja, kuten 1230-luvulla Saksassa mellestänyt Konrad Marburgilainen, harhaisia misogynistejä kuten pahamaineisen Malleus Maleficarumin (Noitavasaran) kirjoittaja Heinrich Kramer, ja koko joukko kuulusteltavilta rahaa nyhtäneitä opportunisteja. Mutta jos heidät asettaa oletusarvoksi, on se vähän kuin yleistäisi havaintoja Gestaposta selittämään 1900-luvun valtiollisen turvallisuuden historiaa.

Silloin jää ymmärtämättä miten Moneta Cremonalaisen Adversus Catharos et Valdenses (ca. 1240), monisyinen kirjallinen hyökkäys kerettiläisiä vastaan, syntyi keskiajan oppineen väittelykulttuurin tuotoksena. Tai miten uskovaisia syntiensä ripittäytymiseen ohjannut 1200-luvun sielunhoidollinen reformi saavutti yhden, kieltämättä synkän, huipennuksensa Pamiersin piispan…

View original post 445 more words

Public statement Dec 18 2015

It is with great concern that researchers of the anti-racist research network RASTER have followed the events in Finland during this past fall. Please read our statement here.

Source: Public statement Dec 18 2015

Poliittinen analyysi: Miksi hallitus ei puutu kovemmin rasistiseen ilmapiiriin?

Saksassa on ollut todella monta iskua vastaanottokeskuksiin ja turvapaikanhakijoihin. Kotimaassani, Alankomaissa, oli pitkään rauhallista mutta sielläkin on ollut iskuja ja toissapäivänä protesti vastaanottokeskuksen tulon vastaan lähti ihan käsistä – osallistujat heittivät kiviä, pulloja ja ilotulistusta kaupungintalon päin, missä oli kokous kesken. Poliisisuojan huolimatta osallistujat murtasivat läpi ja kokous evakuoitiin. Suomesta kyllä tiedetään miten menee täällä: aika monta vastaanottokeskus paloi jo, somessa hehkutetaan sitä ja ilmeisesti monissa paikoissa on jo neonazi-katupartiot.

Varmaan yksi asia mitä monia mietittää on, miksi hallitus ei puutu tähän kovemmin? Tässä on mun näkökulmasta hälyttäviä merkkejä siitä, että virallinen valtionvalta väistyy näiden oikeistoelementtien tieltä.

Osa opintojani oli valtio-oppia ja poliittinen tiede, ja ajattelin vaihteeksi vähän siitä kirjoittaa. On mielestä tällä hetkellä kautta Eurooppa aivan liian monta samanlaisia piirteitä kuin 30-luvun Saksassa, alkaen talouskriisistä ja sen “hoitoa” ja “ratkaisuja”. Yhdessä lempipaikassani Turussa oli tänä viikkona ilmestynyt neonatseja. Ne eivät halunneet lähteä, vaikka ravintola/kahvila saakin valita sen asiakkaat. Illalla olisi joku anarkistien keskustelu-ilta, ja selvästi oli tarkoitus haastaa riitaa ja tapella anarkistien kanssa. Onneksi poliisi sai ne pois sieltä. Tämä oli minulle henkilökohtaisesti sellainen tapahtuma, että tajusin Suomen pysyvästi muuttuneen huonompaan suuntaan. Mikä maa se on, missä joku ryhmä tulee paikalle ja alkaa käyttäytymään uhkaavasti? For the record – en kuullut, että anarkistit olisivat tehneet samanlaista johonkin neonatsi-kantabaariin. Tämä on lopettava. Miksi hallitus ei tee lähes tarpeeksi tätä? Petteri Orpon puhe oli tärkeä viesti ja myös jotain sen ratkaisuja ovat oikeaan suuntaan. Mutta tällä hetkellä uhka näyttää tulevan juuri näistä neonatsiryhmiltä. Ja yhden ryhmän puheenjohtaja on jopa eduskunnassa!

En nyt ihan ehtinyt kartoittaa huolellisesti kaikkien ministerien kannanotot, enkä tarkkaan tiedä, millaisia toimenpiteitä valmistellään esim. sisäministeriössä. Siitä huolimatta haluaisin antaa kahta tulkintaa siitä, miksi Suomen hallitus ei puuttunut kovemmin tähän rasistiseen ilmapiiriin.

  1. Hallitus on nähnyt, että näiden iskujen yhteydessä Persussuomalaisten kannatus on romahtanut. Ei välttämättä ole ihan suora yhteys, mutta se, että SDP on todella kovassa nousussa, voisi tarkoittaa, että äänestäjät eivät halua tukea puoluetta, joka ei vakavasti hoitaa sen äärisiipiä. Tässä analyysissa muut (hallitus) puolueet eivät tee mitään, koska ehkä yhteistyö Perussuomalaisten kanssa ei toiminut niin hyvin ja tällä tavalla asiaa ratkaisee itseään. Pitää vaan sitkeästi jatkaa yhteistä matkaa vaalien asti.
  2. Kyynisempi tulkinta on, että hallitus ei tee mitään sen takia, että esim. Olli Immosen ja kaikenlaisten kuntapäättäjien kautta näillä radikaaleilla elementeillä on melko vahva side Perussuomalaisiin. Vaikka Stubb on yrittänyt tehdä Kokoomuksesta modernin liberaalin puolueen, onhan Kokoomuksellakin melko vahvoja oikeustolaisia edustajia (ajattele vaikka Ville Rydmanin lausuntoja kautta aikoja). Tässä analyysissa Kokoomus näyttää vastuullisemmalta juuri tästä asiasta ja se voi melko vapaasti ehdottaa esim. maahanmuuttoa kiristäviä toimenpiteitä. Eli se, että “räyhätään” tarkoittaa, että Kokoomus voi ajaa oikeistolaisempaa politiikkaa kuin mitä se voisi ilman Perussuomalaisia ja ilman nämä polttopulloiskuja.

Politiikassa kaikki on siitä kiinni, miltä näyttää. Analyysi tuo esiin mitä on ehkä “naamarin” takana. En usko, että tulkintojeni ovat ainoat mahdollisia, ja toivon, että olen väärässä. Tulkintojeni ovat vain osoitus siitä, että politiikan kentällä muilla hallituspuolueilla ei ole välttämättä kannustimia toimia kovasti tämän rasistisen aallon vastaan.

Ei mulla muuta tänään. Vain huoli Suomesta ja tulevaisuudesta.

PÄIVITYS 19.12.: Mielestäni tämä Hesarin artikkeli näyttää täällä, että Suomen oikeusjärjestelmä toimii ja että on vahva viesti tuomiossa mukana että tämä ei käy Suomessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rethinking competitiveness: The global value chain revolution | vox

I posted this originally in 2013, it is still very current.

Source: Rethinking competitiveness: The global value chain revolution | vox