Tag Archives: EKP

Mihin EKP uusilla toimillaan pyrkii ja mihin se pystyy? | Raha ja talous

http://rahajatalous.wordpress.com/2014/06/06/mihin-ekp-uusilla-toimillaan-pyrkii-ja-mihin-se-pystyy/

EKP:n uudet toimet eivät muuta millään tavalla sitä tosiasiaa, että eurotalous on tällä hetkellä likviditeettiloukussa, jossa rahapolitiikalla eli korkopolitiikalla voidaan vaikuttaa taloudelliseen toimeliaisuuteen vieläkin vähemmän kuin normaaleissa olosuhteissa. Jos euroalueella halutaan välttää ajautuminen deflaatioon ja painaa työttömyys takaisin finanssikriisiä edeltäneelle tasolle, tarvitaan välttämättä ekspansiivista finanssipolitiikkaa

.

‘Nuff said, luulisin. Hyvä että EKP tekee jotain mutta ei riittäne..

Tästä syystä Suomen kilpailukyky ei helposti korjaannu

Olen joskus aiemminkin sanonut, että jonkun maan kilpailukyky on suhteellinen asema (mitä tietenkin on ihan selvä asia). Ja on hienoa jos Suomen teollisuus yrittää olla kilpailukykyisempi kilpailijamaiden nähden. Toistan myös, että kilpailu ei ole ainoastaan hinnasta mutta voi myös olla laadusta (ja tuotteen palveluista ym).

Mutta Suomen teollisuuden kilpailukyky on todella vaikeaa parantaa Saksaa nähden (jos puhutaan yksikkötyökustannuksista), jos Saksassa reaalipalkat edelleen laskevat. Tämä on tietenkin vielä suurempi ongelma esim. Espanjalle tai Italialle. Mutta tämä lehdistötiedote kertoo, että Saksan reaalipalkat ovat (edelleen) 0,7% vähemmän kuin vuonna 2000 (vaikka viime vuuosina palkat ovat kasvaneet).

Kontekstissa asia on siis todella hankalaa: Saksan reaalipalkat ovat todella paljon matalampia kuin Suomen, mutta tässä vaiheessa ei oikeasti voisi ryhtyä alentamaan Suomen palkkoja (sisäinen kysyntä romahtaisi enemmän) myös sen takia kun se ei vaan toimi niin kauan kuin Saksa itsekin yrittää hillitä palkkojen kasvua ja/tai Saksa näkee lähes deflaatiota. Kuten Jörg Bibow sanoi:

Germany’s apparent success under the euro depended on others behaving differently. Forcing everyone to behave just like Germany is making matters worse today. Alas, this is not an appealing insight in a country of citizens sharing the belief that all countries of the world can become more competitive at the same time, with ‘competitiveness in stability’ being the German holy grail; just as having all countries simultaneously run persistent current account surpluses is held possible, according to German math and accounting rules.

Lievitys voi tulla vaan siitä, jos Saksa oikeasti näkisi jotain 4-5% inflaatiota. Mutta se ei vaan käy niille.

Linkit: Suomen ja Alankomaiden talous, Matti Vanhasen sekoilu

On ollut paljon kiirettä, joten välissä pari linkkiä. Avaan näitä huomenna laajemmin.

Suomen Pankki synkkänä: Ostovoima vähenee ja työttömyysaste nousee. YLE:n uutisoinnissa ei mitään synkän ennusteen syistä.

Wanneer houdt deze recessie nou eens op? Eli ‘Milloin tämä taantuma vihdoin loppuu?’ Alankomaiden Pankin mukaan pitää ensin leikata budjettia lisää.

Does The Dutch Central Bank Employ Any Macroeconomists? Englanniksi perusteltu kritiikki Alankomaiden Pankin neuvoista. Liittyy edelliseen linkkiin. Tärkein osa:

What is just so depressing is that the central bank seems oblivious to the increasingly overwhelming evidence that austerity during a recession is the complete opposite of what you should be doing in a country without its own monetary policy. Unlike some other Eurozone countries, there is no market pressure forcing policymakers’ hands in the Netherlands.

Ihan samaa voi sanoa Suomesta.

Sitten kaksi linkkiä Saksan perustuslaillisesta tuomioistuimesta ja kiistä EKP:n ohjelmista:

Wolf Richter: Germany Grapples (Again) With The Choice Between Its Constitution And The Euro Saksan Bundesverfassungsgericht on EU:n historiassa monta kertaa puuttunut EU:n direktiivien, sopimuksien ja politiikan laillisuuteen, nähty Saksan perustuslain valossa ainakin.

The ECB’s Forked-Tongue Policy To Save The Euro

Sitten viimeisenä uutinen Matti Vanhasen vaatimuksista. Näistä on selvä, että hän toisaalta taju, että EMU:ssa ei ole paljon mahdollista jos maan taloudelle menee huonosti (vientipohjainen ksavu ei tällä hetkellä mahdollista, devalvaatio ei mahdollista) mutta toisaalta tämä ‘sisäinen devalvaatio’-argumentti on vaarallista – muun muuassa koska se haittaa palkansaajia kovasti kun on vielä olemassa inflaatiota. Mutta suurempi ajatusvirhe täällä on (taas) että Vanhasen mukaan palkkakulut ovat (nimenomaan) vientiteollisuudessa tärkein kustannus. Näin ei vaan ole. Katso tätä saksankielistä raporttia miksi palkkojen vaikutus kilpailukyvylle yliarvioidaan (ja viennin tärkeys ylipäätään).

Myös tämä linkki käsittelee palkkojen asiaa kilpailukyky-kysymyksissä. Tämä on melkein suora vastaus Vanhaselle:

• The ‘internal devaluations’ do not lead to a structural improvement in trade balances. The improved trade balances of the South countries are mainly explained by a decline in imports, with the partial exception of Spain.

Vanhasen väärinkäsittely liittyy siis suoraan vaihtotaseiden väärinymmärtämiseen – kyllä Saksalla on ollut pienentäviä työkustannuksia per kappale (real unit labour costs) mutta sillä on ollut myös valtava vaihtotaseen ylijäämä. Vaikka Suomi pienentäisi työkustannuksia, ei ole mitenkään varmaa, että vienti herää henkiin ja pääsemme ylijäämään. Todennäköisemmin on, että kaikki vaan köythyy.