Tag Archives: hartz iv

Saksalainen tutkimus näyttää, että Hartz IV-reformit eivät ole auttaneet vähentymään työttymyyskestoa

Eri tahot Suomessa mainitsevat usein Saksan Hartz-IV-reformeja tapoina, miten saa enemmän ihmisiä töihin ja vähentymään pitkäaikaistyöttömyyttä. Kuten olen aiemmin jo kirjoittanut täällä ja täällä, Hartz-reformit eivät olleetkaan mitään ihmeparantumiskyky. Nimenomaan ne ‘Minijobs’ ovat olleet toisaalta ongelmallisia palkan osalta (tietenkin, koska palkka on todella matala) ja toisaalta Minijobs ovat ansoja, mistä ei pääse melkein ulos ‘oikeaan’ työpaikkaan, t.s. työpaikka jossa sosiaaliturva-asiat ovat ‘normaalina’, ei suppeana kuten (joissain) Minijobsissa. Tämä ansa on tutkimuksien mukaan eritysesti läsnä naisille.

Tänään Institut für Arbeitsmarkt- und Berufsforschung (IAB) julkaisi uuden tutkimuksen, jonka mukaan Hartz-IV reformit eivät juuri auttaneet siihen, mitä ne yrittivät korjata: saada kykyisiä työttömmiä nopeammin takaisin töihin. Tutkijat käyttivät paneeliaineistoa (‘Sosiaalitaloudellinen paneeli’) ja heidän johtopäätös on (mun käännös):

“Vaikka on yrittetty pakottaa siirtoa sosiaaliturvasta työelämään aktivoivan työmarkkinapolitiikan avulla, m.l. kohtuullisuus- ja sanktiosääntöjä, [Hartz-IV] ei aiheuttanut oleellista muutosta työttömien sosiaaliturvan saajien viipymisajassa.”

Eli hieman karkeasti sanottu HArtz-IV reformit ovat epäonnistuneet nimenomaan sen ydintavoitteessa.

Toivon hartaasti (vai olisiko Hartztaasti), että jos ja kun keskustellaan Suomessa työmarkkinapolitiikasta otetaan mukaan tälläisiä tutkimuksia, jonka mukaan matalapalkkatyö ja muita “reformeja” eivät ole mitenkään ihmeparannusta. Paitsi että luodaan ‘toisen luokan työläisiä’ ja siihen liittyvä ansa, näiden reformien iso uhka on myös harmaan talouden työ. Kuten sosiologian professori Carsten Wippermann sanoo täällä:

“Harmaa työ on Minijob-työntekijöiden keskuudessa vähemmän pikkurikkomus mutta lähinnä todiste sitoutumisesta, joustavuudesta ja tuttavallisuudesta työnantajan kanssa – ja on lähes sosiaalinen normi, ” sosiologian professori on havainnut.  “Jos tätä ei noudeta  [normi]  tai jopa kieltää,työntekijä on joko tyhmä tai epäilyttävä.”

Advertisements

Juhana Vartiainen heittää ajatuksia suomalaisista Hartz II -työpaikoista – hyvä ajatus vai ei?

Yrittäjäsanomissa VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen kysyy, Taloussanomien mukaan ‘voitaisiinko vähimmäispalkoista tinkiä vaikeasti työllistettävien ryhmien työllistämiseksi.’

– Voisiko vähimmäispalkoista tinkiä vaikeasti työllistettävien ryhmien työllistämiseksi, Vartiainen kysyi puheenvuorossaan Työllisyys kasvaa pienyrityksissä -seminaarissa.

Tästä voisi hyvin noustaa taas kohua. Mutta mitä Vartiainen oikeasti tarkoittaa? Kysymys oli osoitettu työmarkkinajärjestöihin, joten voisimme pohtia mitä tässä tarkoitettiin.

 

Ensimmäinen mitä tuli mieleen, on saksalaiset Hartz II – työpaikat, eli ns. Mini-Jobs tai 400-euro-Jobs.  Koko Hartz-reformipakettissa oli työpaikka/suhde määritelmien uudistus, sosiaaliturvan uudistukset ym.  Reformin päämäärä oli vähentää Saksan työttömyyttä. Saksassa on todella laaja kirjallisuus (enimmäkseen kriittinen) Hartz-reformista – paljon kohdistuu Hartz IV-reformia, sillä se oli tavallaan rajuin: siinä oli rajuja leikkauksia työttömyystukeen ja sosiaalitukeen.

 

Vaikka Hartzin päämäärä oli rajusti vähentää työttömyyttä (4mio -> 2mio kahdessa vuodessa) tämä ei onnistunut.  Yhden saksalaisen taloustieteen professorin mukaan sellaiset Mini-Jobs eivät ole lainkaan haukuttelevia työttömmille. Hartz IV on ikään kuin peruspalkka, mutta kuiten tärkeä ero on, että jotta saa Hartz IV – päivärahaa, on pakko hyväksyä ihan mitä tahansa työtä, eli myös sellaiset miniduunit, ja tämä sosiaaliturva on paljon pienempi kuin muiden ihmisten. Tilastojen mukaan ei juurikaan ollut kasvu minuduunien määrässä, joten voi oikeasti miettiä, onko ihmiset ‘joille tämä kategoria oli tarkoitettu’ löysivät oikeat työpaikat vai mitä niille tapahtui.

 

En ole Hartz-reformien asiantuntija, mutta on selvää, että reformi on ollut hyvä juttu (vähintään teoriassa) työnantajille, sille ne saivat käyttöönsä halvan työvoiman, mistä ei tarvittu maksaa paljon mitään sosiaaliturvamaksuja.

 

Uskon, että Vartiainen oikeasti yrittää löytää ratkaisun pitkäaikaistyöttömyyteen, mutta kuten Saksan esimerkki näyttää, tingitty minimpalkka ei sinänsä auttaa vähentymään ‘vaikeasti työllistyviä’ ihmisiä, ei edes jos samana aikana leikkaa niiden sosiaaliturvaa. Seuraava kuva (lähde: Eurostat Labour Force Survey) näyttää just tätä.

Source: Eurostat LFS

Kuten nähdään, pitkäaikaistyöttymyys ei oikeasti vähentynyt vuodesta 2002 vaikka suhteellinen osuus pitkäaikaistyöttymyydettä on hieman vähentynyt.

 

Eli joo, on hyvää avata keskustelua siitä, miten saa ihmiset töihin (ja nimenomaan ne, jotka ovat olleet ilman pitkään) mutta vähenetty minimipalkka ei taida olla oikea ratkaisu siihen.