Tag Archives: Juhana Vartiainen

Saksalainen tutkimus näyttää, että Hartz IV-reformit eivät ole auttaneet vähentymään työttymyyskestoa

Eri tahot Suomessa mainitsevat usein Saksan Hartz-IV-reformeja tapoina, miten saa enemmän ihmisiä töihin ja vähentymään pitkäaikaistyöttömyyttä. Kuten olen aiemmin jo kirjoittanut täällä ja täällä, Hartz-reformit eivät olleetkaan mitään ihmeparantumiskyky. Nimenomaan ne ‘Minijobs’ ovat olleet toisaalta ongelmallisia palkan osalta (tietenkin, koska palkka on todella matala) ja toisaalta Minijobs ovat ansoja, mistä ei pääse melkein ulos ‘oikeaan’ työpaikkaan, t.s. työpaikka jossa sosiaaliturva-asiat ovat ‘normaalina’, ei suppeana kuten (joissain) Minijobsissa. Tämä ansa on tutkimuksien mukaan eritysesti läsnä naisille.

Tänään Institut für Arbeitsmarkt- und Berufsforschung (IAB) julkaisi uuden tutkimuksen, jonka mukaan Hartz-IV reformit eivät juuri auttaneet siihen, mitä ne yrittivät korjata: saada kykyisiä työttömmiä nopeammin takaisin töihin. Tutkijat käyttivät paneeliaineistoa (‘Sosiaalitaloudellinen paneeli’) ja heidän johtopäätös on (mun käännös):

“Vaikka on yrittetty pakottaa siirtoa sosiaaliturvasta työelämään aktivoivan työmarkkinapolitiikan avulla, m.l. kohtuullisuus- ja sanktiosääntöjä, [Hartz-IV] ei aiheuttanut oleellista muutosta työttömien sosiaaliturvan saajien viipymisajassa.”

Eli hieman karkeasti sanottu HArtz-IV reformit ovat epäonnistuneet nimenomaan sen ydintavoitteessa.

Toivon hartaasti (vai olisiko Hartztaasti), että jos ja kun keskustellaan Suomessa työmarkkinapolitiikasta otetaan mukaan tälläisiä tutkimuksia, jonka mukaan matalapalkkatyö ja muita “reformeja” eivät ole mitenkään ihmeparannusta. Paitsi että luodaan ‘toisen luokan työläisiä’ ja siihen liittyvä ansa, näiden reformien iso uhka on myös harmaan talouden työ. Kuten sosiologian professori Carsten Wippermann sanoo täällä:

“Harmaa työ on Minijob-työntekijöiden keskuudessa vähemmän pikkurikkomus mutta lähinnä todiste sitoutumisesta, joustavuudesta ja tuttavallisuudesta työnantajan kanssa – ja on lähes sosiaalinen normi, ” sosiologian professori on havainnut.  “Jos tätä ei noudeta  [normi]  tai jopa kieltää,työntekijä on joko tyhmä tai epäilyttävä.”

Päivitetty: Hartz II-työpaikat ja Minijob-ansa

Päivitys: tämän tutkimuksen mukaan Minijobit ovat Saksassa muutamasta syystä huonoa, erityisesti naislle: 1) on tosi vaikea päästä Minijobista oikeaan työpaikkaan ja palkka/tuloerot kasvavat sen takia vuodesta vuoteen. 2) Minijobit eivät lainkaan estä/vähennä harmaata taloutta, sen takia kun ansiot ovat niin matalia. 3) Minijobbarit eivät usein saa lainkaan lomarahaa tai sairauspoissaolokorvaukset 4) Minojobbarit ovat enemmän riippuvaisia puolisosta tai sukulaisista mitä tulee eläketurvaan.

——

Vähän aikaa sitten reagoin siihen, että Juhana Vartiainen näytti ehdottavan Hartz II-työpaikkoja Suomelle. Saa toki ehdottaa mitä haluaa, mutta Hans-Böckler-Stiftung julkaisi tutkimuksen, joka näyttää, että nämä Minijobs ovatkin aikamoinen ansa (‘Endstation Minijob’). Saksassa yli 2/3 matalapalkkaisia on naisia, josta suuri osa naimisissa olevia (ajatus on ilmeisesti, että Minijob on kiva alku päästä takaisin töihin). Tutkimus osoittaa, että on todella vaikeaa päästä näistä työpaikoista oikeaan työpaikkaan, eli sellaiseen, jossa kaikki sosiaaliturva on voimassa (HArtz II-työpaikoissa ei ole täysi oikeus sosiaaliturvaan).

Eli jos luodaan Suomeen matalapalkkatyöpaikkoja, pitää ottaa huomioon keskustelussa, että sellaiset työpaikat luovat ansan, sen lisäksi, että ihmiset hyvin voivat olla alityöllistettyjä ja/tai ‘working poor’ ilman kunnon sosiaaliturva. Siinäpä anti keskusteluun, miten ratkaistaan sellaisia seurauksia.

Talouselämä: Jaakko Kiander: ‘Vartiainen on väärässä’

Täällä.

Suomen taloushistoria on ollut jatkuvaa ja usein epäonnista kamppailua työttömyyttä vastaan. Hetkittäisiä onnistumisia ovat seuranneet uudet kriisit.

Tässä Suomi muistuttaa muita Euroopan periferioita kuten Irlantia, Espanjaa ja Etelä-Italiaa.

Tämä pisti silmiin – täsmälleen mitä Edward Hugh tänä viikkona sanoi tästä:

The depth of Finland’s recession may raise an eyebrow or two here and there. It was meant to be a very competitive economy. I have long felt, studying the evolution of the trade balance, that it had more to do with the periphery than the core. The economy has been supported by a housing boom, but now that appears to be coming to an end. Not so different from Denmark, or the Netherlands.

Some links about the Hartz-reforms

Because according to my site statistics there is a fair number of people that seeks information of the Hartz-reforms in Germany, I thought it would be good to put some links here, especially since some remarks by Juhana Vartiainen seem to indicate that direction. Some of them are in German.

Entwicklung der Langzeitarbeitslosigkeit in Aufschwung und Krise  About the development of long-term unemployment since 2006.

The German labor market after the Great Recession: Successful reforms and future challenges Why the Great Recession had a relatively mild impact on Germany – some information on the Hartz-reforms

Do new labour activation policies work? A descriptive analysis of the German Hartz reforms A detailed study of the reforms and information about low-wage jobs.

Employment dynamics in Germany: lessons to be learned from the Hartz reforms A thorough research on the effects of the Hartz-reforms

 

The general tendency of these articles seems to be that this kind of active labour market policy has some kind of positive effect, but there are also serious drawbacks.

Juhana Vartiaisen näkökulmat

Ylen sivuilla on taas uutisjuttu Juhana Vartiaisista. Hän ehdottaa mm. työvelvoitteen työttömmille sekä lisää matalapalkkatyötä. Kuten olen kirjoittanut täällä, täällä ja täällä, tämä matalapalkkatyö ei minun mielestä näytä ratkaisulta Suomen talousongelmille. Ei ole mitään järkeää luoda Suomeen ‘The Working Poor’, vaikka ne jotka tekevät töitä työnvälitysfirmojen kautta usein kokevat just tälläistä. [Asiasta muuten väittelee 1.2. kollegani Liisa Lähteenmäki]

Työvelvoitteesta sitten. Alankomaissa sellainen on ollut käytössä jonkin aikaa ja uusi hallitus tiukenee sitä hallitusohjelmansa mukaan. En tiedä, mitä tässä on oikeasti se järki. Kyllä, ihmiset varmaan saavat enemmän itsearvoa töistä kuin että ne ovat työttömmiä, mutta jos on pakko ottaa jotain työtä vastaan sellaista tuskin lisääntyy elämän- tai työn iloa. Yritän etsiä tästä tutkimuksia – veikkaan, että maissa jossa on tälläinen järjestelmä, sairauspoissaolot ovat korkeita sekä vaihtuvuus henkilöstössä on suuri. Argumentti, että mikä tahansa työ auttaa työmarkkinoilla ei päde, sillä väärästä työstä ei pääse ihan noin vaan oman alan töihin.

Sen lisäksi, jos on työvelvoite (eli melkein pakkotyö) JA tavoite saada lisää matalapalkkatyöpaikkoja, mitä Vartiainen oikein odottaa? Ne ihmiset varmaan kuitenkin tarvitsevat valtion tukea (joko rahalla tai koulutuksella), ja niistä ei heru kovin paljon verotuloja (kuten Saksan esimerkissä on ollut selvä). Luodaanko Suomeen oikeasti toisen luokan ihmisiä, jotka ovat kovassa työssä, matalalla palkalla mutta ilman kunnon pääsy sosiaaliturvaan (kuten ne Hartz-duunit)?

Juhana Vartiainen heittää ajatuksia suomalaisista Hartz II -työpaikoista – hyvä ajatus vai ei?

Yrittäjäsanomissa VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen kysyy, Taloussanomien mukaan ‘voitaisiinko vähimmäispalkoista tinkiä vaikeasti työllistettävien ryhmien työllistämiseksi.’

– Voisiko vähimmäispalkoista tinkiä vaikeasti työllistettävien ryhmien työllistämiseksi, Vartiainen kysyi puheenvuorossaan Työllisyys kasvaa pienyrityksissä -seminaarissa.

Tästä voisi hyvin noustaa taas kohua. Mutta mitä Vartiainen oikeasti tarkoittaa? Kysymys oli osoitettu työmarkkinajärjestöihin, joten voisimme pohtia mitä tässä tarkoitettiin.

 

Ensimmäinen mitä tuli mieleen, on saksalaiset Hartz II – työpaikat, eli ns. Mini-Jobs tai 400-euro-Jobs.  Koko Hartz-reformipakettissa oli työpaikka/suhde määritelmien uudistus, sosiaaliturvan uudistukset ym.  Reformin päämäärä oli vähentää Saksan työttömyyttä. Saksassa on todella laaja kirjallisuus (enimmäkseen kriittinen) Hartz-reformista – paljon kohdistuu Hartz IV-reformia, sillä se oli tavallaan rajuin: siinä oli rajuja leikkauksia työttömyystukeen ja sosiaalitukeen.

 

Vaikka Hartzin päämäärä oli rajusti vähentää työttömyyttä (4mio -> 2mio kahdessa vuodessa) tämä ei onnistunut.  Yhden saksalaisen taloustieteen professorin mukaan sellaiset Mini-Jobs eivät ole lainkaan haukuttelevia työttömmille. Hartz IV on ikään kuin peruspalkka, mutta kuiten tärkeä ero on, että jotta saa Hartz IV – päivärahaa, on pakko hyväksyä ihan mitä tahansa työtä, eli myös sellaiset miniduunit, ja tämä sosiaaliturva on paljon pienempi kuin muiden ihmisten. Tilastojen mukaan ei juurikaan ollut kasvu minuduunien määrässä, joten voi oikeasti miettiä, onko ihmiset ‘joille tämä kategoria oli tarkoitettu’ löysivät oikeat työpaikat vai mitä niille tapahtui.

 

En ole Hartz-reformien asiantuntija, mutta on selvää, että reformi on ollut hyvä juttu (vähintään teoriassa) työnantajille, sille ne saivat käyttöönsä halvan työvoiman, mistä ei tarvittu maksaa paljon mitään sosiaaliturvamaksuja.

 

Uskon, että Vartiainen oikeasti yrittää löytää ratkaisun pitkäaikaistyöttömyyteen, mutta kuten Saksan esimerkki näyttää, tingitty minimpalkka ei sinänsä auttaa vähentymään ‘vaikeasti työllistyviä’ ihmisiä, ei edes jos samana aikana leikkaa niiden sosiaaliturvaa. Seuraava kuva (lähde: Eurostat Labour Force Survey) näyttää just tätä.

Source: Eurostat LFS

Kuten nähdään, pitkäaikaistyöttymyys ei oikeasti vähentynyt vuodesta 2002 vaikka suhteellinen osuus pitkäaikaistyöttymyydettä on hieman vähentynyt.

 

Eli joo, on hyvää avata keskustelua siitä, miten saa ihmiset töihin (ja nimenomaan ne, jotka ovat olleet ilman pitkään) mutta vähenetty minimipalkka ei taida olla oikea ratkaisu siihen.