Tag Archives: Suomen talous

Suomen elinkeinoelämän valtti: korkea laatu + kattavat palvelut asiakkaiden lähellä

Viime aikoina olen enemmän kirjoittanut Eurokriisistä ja Suomen talouspolitiikan harhoista, mutta erään projektin kautta mietin yhä mitä on ‘kilpailukyky’ Suomen kontekstissa. Olen joskus aiemminkin kirjoittanut, että Suomi ei ole maa jonka pitää kilpailla hinnan perusteella vain pitää kilpailla laadun ja innovaation kautta. Mielestäni huolet Suomen vientikilpailukyvyn heikkenimisestä ovat aivan liioteltuja ja kuten on monissa paikoissa selitetty jo (mutta parhaiten kai täällä ja täällä) Saksan yksikkötyökustannusten tuijottaminen antaa vaan täysin väärä oppia. Saksan mallin oppi on lyhyesti “siirretään takaisin halvan työvoiman maaksi.” Suomi on liian pieni siihen eikä sillä ole, kuten Saksalla, sellainen ‘takapiha’ missä tehdään kaikki työpajatyötä (Tsekki, Puola yms).

Sen sijaan, että yritetään Suomessa painaa työkustannukset Saksan tasolle (mitä ei tule onnistumaan moniin vuosiin, erityisesti jos Saksassa on matalampi inflaatio kuin Suomessa), pitää keskittyä yhdistelmään “laatutuotteet ja laatupalvelut asiakaan lähellä”. Suomessa osa “laatutuotteet” ei ole minkäänlaista ongelmaa; vaikka Suomessa vientiin ei tehdä kovin monta kuluttajatuotetta (F-Secure, Suunto ja Angry Birds tulee mieleen kuitenkin!), toiset yritykset ympäri maailmalla tietävät, että Suomessa tehdään hyviä koneita ja muuta teknologiaa – lääkealan kehityksiäkin on merkittäviä.

Toinen osa ‘kaavaa’ on vaikeampaa ja tietenkin riippuu kovasti tuotteesta, että pystyykö oikeasti asiakkaan lähellä tarjoamaan palveluja. Mutta tällä hetkellä on joitain yrityksiä Suomessa jotka osaavat tämän erittäin hyvin, ja näiden kautta näkyykin, että perinteinen jako teollisuuden ja palvelujen välillä on melko keinotekoista.

Ensinnä on METSO. Yritys aikoo avata kaksi uutta palvelupistettä liittyen kaivosbisnikseen. Myös sen entisellä osalla, VALMETilla, on hyvin kattava palveluverkosto liittyen metsäteollisuuteen. Tämä uusi tilaus Turkkiin sisältää paitsi pehmopaperikoneen itse myös “suunnittelu, asennuksen valvonta, koulutus, käynnistys ja käyttöönotto”

Sitten on Wärtsilä. On hieno asia, että pakokaasujen puhdistusjärjestelmistä “Wärtsilä oli ensimmäinen pakokaasujen puhdistusjärjestelmien valmistaja, jolle luokituslaitokset Det Norske Veritas, Germanischer Lloyd ja Bureau Veritas ovat myöntäneet kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO -sertifikaatin.” Ajatellen Rikkidirektiiviä, uskon, että tämä on mittava kilpailuetu. Myös Wärtsilällä on hyvin laaja palveluvalikoima joka tukee sen teknistä osaamista.

Kolmas yritys mitä mainitsisin on KONE. Yritys on monesti varsin positiivisesti uutisissa, mm. sen kautta, että voitti design-palkintoja. Mutta KONE on myös saanut suuria tilauksia, kuten tämä ja tämä. Kuten toimitusjohtajansa sanoo “Olemme työskennelleet erittäin aktiivisesti pystyäksemme entistä enemmän differentioitumaan kilpailijoihimme nähden laite- ja palvelutarjonnallamme.”

Nämä ovat vain kolme esimerkkiä, ja omalla tavalla voi lisätä vaikka F-Secure siihen. Pointtini on vaan se, että pitää yhä enemmän ajatella koko arvoketjua, ei vaan tuotantoa. Olin joskus seminaarissa missä esitettiin Pekka Yli-Anttilan “Missä arvo syntyy?” -projektin kirjaa ja uskon edelleen, että siinä on hyvin tärkeitä ajatuksia. Suomen tämän hetken menestäjät näyttävät, miten se toimii.

 

Linkit: Suomen ja Alankomaiden talous, Matti Vanhasen sekoilu

On ollut paljon kiirettä, joten välissä pari linkkiä. Avaan näitä huomenna laajemmin.

Suomen Pankki synkkänä: Ostovoima vähenee ja työttömyysaste nousee. YLE:n uutisoinnissa ei mitään synkän ennusteen syistä.

Wanneer houdt deze recessie nou eens op? Eli ‘Milloin tämä taantuma vihdoin loppuu?’ Alankomaiden Pankin mukaan pitää ensin leikata budjettia lisää.

Does The Dutch Central Bank Employ Any Macroeconomists? Englanniksi perusteltu kritiikki Alankomaiden Pankin neuvoista. Liittyy edelliseen linkkiin. Tärkein osa:

What is just so depressing is that the central bank seems oblivious to the increasingly overwhelming evidence that austerity during a recession is the complete opposite of what you should be doing in a country without its own monetary policy. Unlike some other Eurozone countries, there is no market pressure forcing policymakers’ hands in the Netherlands.

Ihan samaa voi sanoa Suomesta.

Sitten kaksi linkkiä Saksan perustuslaillisesta tuomioistuimesta ja kiistä EKP:n ohjelmista:

Wolf Richter: Germany Grapples (Again) With The Choice Between Its Constitution And The Euro Saksan Bundesverfassungsgericht on EU:n historiassa monta kertaa puuttunut EU:n direktiivien, sopimuksien ja politiikan laillisuuteen, nähty Saksan perustuslain valossa ainakin.

The ECB’s Forked-Tongue Policy To Save The Euro

Sitten viimeisenä uutinen Matti Vanhasen vaatimuksista. Näistä on selvä, että hän toisaalta taju, että EMU:ssa ei ole paljon mahdollista jos maan taloudelle menee huonosti (vientipohjainen ksavu ei tällä hetkellä mahdollista, devalvaatio ei mahdollista) mutta toisaalta tämä ‘sisäinen devalvaatio’-argumentti on vaarallista – muun muuassa koska se haittaa palkansaajia kovasti kun on vielä olemassa inflaatiota. Mutta suurempi ajatusvirhe täällä on (taas) että Vanhasen mukaan palkkakulut ovat (nimenomaan) vientiteollisuudessa tärkein kustannus. Näin ei vaan ole. Katso tätä saksankielistä raporttia miksi palkkojen vaikutus kilpailukyvylle yliarvioidaan (ja viennin tärkeys ylipäätään).

Myös tämä linkki käsittelee palkkojen asiaa kilpailukyky-kysymyksissä. Tämä on melkein suora vastaus Vanhaselle:

• The ‘internal devaluations’ do not lead to a structural improvement in trade balances. The improved trade balances of the South countries are mainly explained by a decline in imports, with the partial exception of Spain.

Vanhasen väärinkäsittely liittyy siis suoraan vaihtotaseiden väärinymmärtämiseen – kyllä Saksalla on ollut pienentäviä työkustannuksia per kappale (real unit labour costs) mutta sillä on ollut myös valtava vaihtotaseen ylijäämä. Vaikka Suomi pienentäisi työkustannuksia, ei ole mitenkään varmaa, että vienti herää henkiin ja pääsemme ylijäämään. Todennäköisemmin on, että kaikki vaan köythyy.