Tag Archives: työehtosopimusneuvottelut

Metsäteollisuuden neuvottelutilanteesta ulkopuolisin silmin

Metsäteollisuuden TES-neuvotteluissa on neuvottelurauha ja näin sen pitää olla. Nimenomaan Suomen uudessa työmarkkinasuhteiden tilanteessa, missä ei ole enää keskitettyjä ratkaisuja, on tärkeää, että neuvottelut käydään hyvässä uskossa ja rehellisesti, ilman ulkopuolisten vaikutteita tai vaikuttaminen median kautta.

Paperiliiton sivuilla kyllä pääsee näkemään, että neuvotteluja käydään, mutta niillä ei ole vielä ratkaisu. Tässä on turhaa esittää, että voisi ennustaa millainen sopimus tulisi lopussa. Kuitenkin voi mainita muutamaa seikkaa, jotka varmasti vaikuttavat neuvotteluihin. Ensin käsittelen ne keskeiset vaikutteet ja sen jälkeen miten tämä mahdollisesti voi vaikuttaa muihin aloihin.

Tärkein on kansainvälinen markkinatilanne. Onneksi, kaikki lähteet näyttävät, että markkinatilanne sekä sellulle että kartongille/pakkausmateriaaleille on hyvää. Esim. EUWIDin mukaan Saksassa nostetiin hintoja, koska kysyntä on hyvää. Tämä on tärkeää, koska Saksa ja jotain muita Euroopan maita on Suomen metsäteollisuudelle tärkeimpiä kauppakumppaneita. Vaikka on markkinakehitysten perusteella vaikea sanoa eri firmojen kustannuksista ja niiden varaa tehdä hintakorotuksia omissa tuotteissaan, näyttää siltä, että markkinaolosuhteet ovat suotuisia.

Sen yhteydessä pitää myös muistaa, että metsäteollisuudessa palkat sovitaan aika lailla paikallisesti. Tämän taustaa vasten TES on todellakin minimipalkan takaaja, ja ehkä voisi ajatella sen palkankorotuksia sen kautta, että sopivat vähiten hyvin pärjääville yrityksille, koska paikallisesti on mahdollisuus maksaa enemmän kuin minimi.

Ilmeisesti vaikea asia neuvotteluissa on ulkopuolisen työvoiman käyttö. Siitä on väännetty aiemminkin ja siinä on ollut erilaisia kokemuksia. Pitkään on ollut linjana, että ainakin kunnossapidon osalta yritetään hillitä sen ulkopuolisen työvoiman käyttöä, mutta samana kehittää parempia (tehokkaampia?) tapoja hoitaa sitä työtä.

Käsitteekseni on ollut paikallisesti mahdollista ja onnistunut ulkoistaa siivousta ja vartiointia. Kunnossapito on siinä mielessä hankalaa, koska paperikoneet ovat pikkuhiljaa usein kokoelma erilaisia systeemejä, ja tulee ns. ”legacy systems” ongelma esiin – paikallisesti voi olla juuri se asiantuntijuus sen tehtaan systeemeistä, joka ei ole ulkopuolisessa firmassa. Tämä on tietenkin sen verran tekninen asia, että ei voi varmaa tästä. Se on kuitenkin yksi mahdollinen seikka, miksi Paperiliitto voisi olla halukas puolustaa ulkoisen työvoiman käyttöä tämän tietyn asian yhteydessä. Se toki riippuu kovasti siitä, millaiset tilanteet ovat paikallistasolla – investointeja tehdään, mutta uusin tehdas on vuodesta 1998, joten nämä erilaiset yhteensovitetut järjestelmät ovat varmasti olemassa monissa paikoissa.

Viimeinen asia, mitä olen miettinyt on paperiteollisuuden työvoiman ikärakennetta. Jos muistan oikein vuoden 2010 Metsäteollisuuden työnhyvinvoinnin käsittelevästä raportista, silloin alan keski-ikä oli jotain 48v. En osa vastata siihen, mutta onko tulossa riittävästi uusia ihmisiä alalle? Tietenkin työvoima on vähennetty koko ajan, mutta se ei poista sitä seikkaa, että tarvitsee monipuolisia ammattilaisia siihen. Ja yhdistetty siihen ”legacy” –asiaan, on selvää, että voi olla pulaa hyvin kokeneista ihmisistä. Tämä on tietenkin asia, mitä ei voi ratkaista TESin avulla (paitsi jos nähdään, että palkka on hyvä kannustin hakea alalle). Mutta se voi toki vaikuttaa siihen, mitä TESissä kirjoitetaan koulutuksesta tai alan suosion kasvattamisesta.

VAIKUTUS MUIHIN ALOIHIN

Ilmeisesti nähdään, että voi olla päänavaajarooli esim. metsäteollisuudella, t.s. että muut alat katsovat palkkakehitys ja käyttävät sitä omiin neuvotteluihin. Näin on ennenkin käynyt sektorikohtaisilla neuvotteluilla ja joskus siihen on perää. Kuitenkin olen sitä mieltä, että metsäteollisuus on edelleen niin erikoinen ala muiden alojen nähden, että olisi harhaanjohtavaa katsoa sen palkkakehitystä ohjenuorana muihin aloihin. Nyt en edes puhu kilpailukyvystä, joka toki on myös mukana alakohtaisesti, mutta metsäteollisuuden palkkakehitys ei tosiasiallisesti sano paljon mitään siitä, miten muun Suomen palkkojen täytyisi kehittää.

Tähän liittyy myös se, että metsäteollisuudessa henkilöstökulut ovat suhteellisen pieni kustannus – 11-15% eri arvioiden mukaan. Tälle teollisuudelle on paljon mielenkiintoisempaa, mitä esim. kuljetusalalla tapahtuu. AKT:n pitää neuvotella paljon enemmän kuin pelkkä TES, koska keskusjärjestösopimukset, jotka olivat mukana sen TESseissä ovat nyt sektoritasolla neuvottelupöydässä. Eli vaikka metsäteollisuuden neuvotteluissa on varmasti vaikeita kysymyksiä, en näe, että ne sinänsä vaikuttavat kovasti muihin aloihin, koska muut alat eivät välttämättä pohdi samoja kysymyksiä lainkaan.

Näkisin enemmän, että se liitto, joka neuvottelee itselleen alakohtaiset ”uudet keskusjärjestösopimukset” vaikuttaa muihin aloihin enemmän kuin palkkaratkaisut sinänsä.

Advertisements

Päivitetty: Lennonjohtajien kiistasta

Viime päivinä uutisissa on ollut paljon kirjoituksia lennonjohtajien kiistasta. Täällä, täällä ja täällä on pari kattavia esimerkkiä. Ydin on, että Finavia haluaa keskittää lennonjohtajien toimintaa Vantaalle, eli siten, että Suomessa on vain yksi lennonjohtoyksikkö. Suomen lennonjohtajien yhdistys SJLY on ollut tätä vastaan, siten sen mielestä se ‘kasvattaa riskiä koko Suomen lentoliikenteen lamautumiseen erilaisissa häiriötilanteissa. Siirto on yhdistyksen mielestä myös Suomen alueellistamis- ja hajasijoitustavoitteiden vastaista.’ Ei se ole tässä yksin. Sen lisäksi siirron yhteydessä on mahdollista, että tapahtuu irtisanomisia jos ei kaikille löydy työtä. (mutta tämä uutinen myös sanoo, että ulkoistuminen voisi olla sen syy)

Asiaa monimutkaistaa se, että työhtosopimukset ovat kesken, valtakunnansovittelijan avulla. Eilen uutisointiin siitä, että Tampereen lennonjohtajia estettiin palaamasta töihin. Ammattiyhdistyksen mukaan tämä on laiton työsulku; työnantajayhdistyksen mukaan voi tehdä tälläistä, koska lennonjohtajat ‘kieltäytyvät tekemästä sovittuja työtehtäviä.’ Lisätyökielto tarkoittaa, että lennonjohtajat pitäytyvät perustehtävissään, mutta kaikki lisätyöt kuten koulutus ja vuoroesimiestehtävät lopetetaan (YLEn uutisen mukaan). PÄIVITYS: tänään keskiviikkona lennonjohtajat käännytettiin ovelta; työnantaja pitää lisätyökielto (edelleen) lakkona. Palkanmaksu katkaistiin.

Tämä on kieltämättä hyvin monimutkainen kiista. Koska SJLY ei kuulu työmarkkinajärjestöön, ei sen aiemmat työehtosopimukset ovat (ilmeisesti) avoimia kaikille. Tämä sinänsä ei haitta, koska lisätyökielto ei koske työehtosopimusta vaan toiminnan siirtoa, kuten ilmenee SJLY:n tiedotteesta täällä ja täällä. Työehtosopimuksessa ei varmasti sovittu työ siirrosta Tampereelta Vantaalle, joten tämä lisätyökielto voi nähdä protestina eli siten se on laillista. Sen lisäksi, vaikka lennonjohtajat ovat ilmoittaneet asiasta ajoissa, työministeriö on siirtänyt lisätyökiellon muutamaa kertaa, ja sen mukaan se alkoi nyt ministeriön siirron jälkeen (alun perin piti lisätyökielto alkaa 16.7., sitten taas piti alkaa 30.7.). Työministeri oli ilmoittanut, että lennonjohtajien työ on yhteiskunnallisesti kriittinen, joten sellaisia lisätyökieltojen siirtoja voi tehdä.

Karkeasti sanottu: nyt kun Suomen lomakausi on ohi, koska koulut ovat alkaneet, lisätyökielto ei tarvitse lykätä enää. Lopun lopussa Työtuomioistuin päättää mitkä toimenpiteet ovat laillisia ja mitkä ei, mutta käsitteekseni lennonjohtajien toiminnasta on ollut lain mukaista. Työnantajan este palata töihin taas on tässä kontekstissa vähän kysynalaisempaa, sen takia kun lennonjohtajien toimenpiteet eivät koske työehtosopimusneuvotteluja. Mutta asia ei ole minulle, eikä kiistan osallistujille tuomittavaksi laittommaksi – jos haluavat oikeasti vastauksen siihen, vieköön asia Työtuomioistuimeen.