Tag Archives: työttömyys

Ei mitään kestää ikuisesti – Suomen asuntokuplasta taas

Tänään Talouselämä julkaisi tämän uutisen, joka pohjautuu Tilastokeskuksen asuntohintojen ennakkoktietoihin. Toisin sanottu, lopulliset tilastot voivat olla eri, mutta kuten uutisissa sanotaan:

Tilastokeskuksen torstaina julkistamien ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa laskivat 1,6 prosenttia kesäkuusta heinäkuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 1,4 prosenttia ja muualla Suomessa 1,7 prosenttia.

Se on hirveän iso pudotus yhdellä kuukaudella. Pikkuhiljaa alan jo olla melko luottavainen, että olemme nyt tosiaan nähnyt Suomen asuntokuplan huippua. Olen ennenkin kirjoittanut tästä aiheesta (tässä koottu kaikki artikkelit siitä). Mainitsisin nimenomaan myös tätä artikkelia, tämän vuoden tammikuusta. Siinä sanoin mm., että:

Yksi poliittinen ongelma piilee siinä, että “austerityä” eli säästökuria neuvotaan jokaiselle Euroopan maalle, mutta austerityn ideana on ollut hoitaa ainoastaan korkeaa julkista velkaantuneisuutta. Etelä-Euroopan kriisimaat kärsivät siitä, mutta jos puhutaan yksityisestä velasta ja sen yhteydestä asuntokuplaan, nimenomaan taloudellisesti “vahvemmat” maat kuten Suomi, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi ovat todennäköisesti hyvin riskialttiita. Kuten kuva näyttää, kaikissa näissä maissa on ylihintaisia asuntoja. Espanjasta tiedetään, että sen asuntokupla on jo puhjennut. Ne maat, jossa on suuri vuokra-asuntojen ja omistusasuntojen hintaero ja korkea yksityinen velkaantuneisuus, ovat siten ehkä varsinaisia aikapommeja.

Tällä hetkellä korko on ennätysmatalalla ja niin tulee olemaankin kunnes oikeasti positiivista kehitystä tapahtuu. Siihen asti on kuitenkin kasvavan työttömyyden yhteydessä ongelmana, että kotitaloudet yrittävät leikata menoja ja nimenomaan yrittävät päästä lainoistaan eroon (deleveraging). Siten tämä hetki on hyvin jännä – toisin kuin mitä pankkien ja ekonomistien skenaariot sanovat – on jokseenkin todennäköistä, että Suomen taloudella menee vielä huonommin, kunnes kotitalouksien velkaantuneisuusaste on matalammalla tasolla. Jos jossain vaiheessa tulee koronnousu (ei kuitenkaan vielä), monilla Suomessa on yhtäkkiä erittäin isoja velkaongelmia. Alankomaissa sama ongelma on vieläkin suurempi, mutta siellä se on aika lailla pankkien kotitekoista.

Muualla olen maininnut muutamaa tekijää, jotka tekevät tämän Suomen asuntokuplan aika kurjaksi Suomen taloudelle:

– velkaantuneisyys (nimenomaan EI julkisen sektorin)

– ennätysmatala ohjauskorko

– Suomen talouden taantuma, joka jatkuu kaikkien ennusteiden huolimatta (suuri todennäköisyys; viennin piristymisen vaikutus voi hyvin jäädä pienemmäksi kuin ennustettu)

– tuleva lainakatto (?)

Kuten nyt tiedetään, ohjauskorko pysynee varmaan vielä pitkään alhaalla/lähellä nollaan. Mutta pahempi tässä on talouden taantuma: työttömyys edelleen nousee, BKT laski taas ja teollisuustuotanto supistui.

Kuten myös tiedetään, monien kuntien talous on todella romussa, ja tavallaan menee niin kuin olin pelännyt Suomen tapauksessa. Vielä eilen sanottiin uutisissa, että kuntien “helpotuksista uhkaa tulla nollasummapeli.”

Summa summarum – tämä ei yhtään näyttää kauniilta. Lievästi sanottu. Ei myöskään antaa luottamusta kun pääministeri kertoi, että “verta, hikeä ja kyyneleitä” on tiedossa liittyen talouspolitiikkaan. Olen syvästi huolissani toisen kotimaani tulevaisuudesta.

Advertisements

Helsingin Sanomat ja vaihtoehtoinen viesti | Raha ja talous

Tämä on tärkeä viesti ja sopii siihen, mitä kirjoitin tässä ja tässä. Myös tämä liittyy siihen koska iso osa rakenneuudistuspaketista koskee kuntia.

http://rahajatalous.wordpress.com/2013/11/28/helsingin-sanomat-ja-vaihtoehtoinen-viesti/

Link

Pertti Haaparanta: ‘Työttömyyttä, luonnollisesti?’

Pertti Haaparanta: ‘Työttömyyttä, luonnollisesti?’

Hyvä katsaus työttömyydestä makrotaloustieteen teorioista ja nimenomaan viime vuosien kehityksistä.

Saksalainen tutkimus näyttää, että Hartz IV-reformit eivät ole auttaneet vähentymään työttymyyskestoa

Eri tahot Suomessa mainitsevat usein Saksan Hartz-IV-reformeja tapoina, miten saa enemmän ihmisiä töihin ja vähentymään pitkäaikaistyöttömyyttä. Kuten olen aiemmin jo kirjoittanut täällä ja täällä, Hartz-reformit eivät olleetkaan mitään ihmeparantumiskyky. Nimenomaan ne ‘Minijobs’ ovat olleet toisaalta ongelmallisia palkan osalta (tietenkin, koska palkka on todella matala) ja toisaalta Minijobs ovat ansoja, mistä ei pääse melkein ulos ‘oikeaan’ työpaikkaan, t.s. työpaikka jossa sosiaaliturva-asiat ovat ‘normaalina’, ei suppeana kuten (joissain) Minijobsissa. Tämä ansa on tutkimuksien mukaan eritysesti läsnä naisille.

Tänään Institut für Arbeitsmarkt- und Berufsforschung (IAB) julkaisi uuden tutkimuksen, jonka mukaan Hartz-IV reformit eivät juuri auttaneet siihen, mitä ne yrittivät korjata: saada kykyisiä työttömmiä nopeammin takaisin töihin. Tutkijat käyttivät paneeliaineistoa (‘Sosiaalitaloudellinen paneeli’) ja heidän johtopäätös on (mun käännös):

“Vaikka on yrittetty pakottaa siirtoa sosiaaliturvasta työelämään aktivoivan työmarkkinapolitiikan avulla, m.l. kohtuullisuus- ja sanktiosääntöjä, [Hartz-IV] ei aiheuttanut oleellista muutosta työttömien sosiaaliturvan saajien viipymisajassa.”

Eli hieman karkeasti sanottu HArtz-IV reformit ovat epäonnistuneet nimenomaan sen ydintavoitteessa.

Toivon hartaasti (vai olisiko Hartztaasti), että jos ja kun keskustellaan Suomessa työmarkkinapolitiikasta otetaan mukaan tälläisiä tutkimuksia, jonka mukaan matalapalkkatyö ja muita “reformeja” eivät ole mitenkään ihmeparannusta. Paitsi että luodaan ‘toisen luokan työläisiä’ ja siihen liittyvä ansa, näiden reformien iso uhka on myös harmaan talouden työ. Kuten sosiologian professori Carsten Wippermann sanoo täällä:

“Harmaa työ on Minijob-työntekijöiden keskuudessa vähemmän pikkurikkomus mutta lähinnä todiste sitoutumisesta, joustavuudesta ja tuttavallisuudesta työnantajan kanssa – ja on lähes sosiaalinen normi, ” sosiologian professori on havainnut.  “Jos tätä ei noudeta  [normi]  tai jopa kieltää,työntekijä on joko tyhmä tai epäilyttävä.”