Metsäteollisuuden TES-neuvotteluissa on neuvottelurauha ja näin sen pitää olla. Nimenomaan Suomen uudessa työmarkkinasuhteiden tilanteessa, missä ei ole enää keskitettyjä ratkaisuja, on tärkeää, että neuvottelut käydään hyvässä uskossa ja rehellisesti, ilman ulkopuolisten vaikutteita tai vaikuttaminen median kautta.
Paperiliiton sivuilla kyllä pääsee näkemään, että neuvotteluja käydään, mutta niillä ei ole vielä ratkaisu. Tässä on turhaa esittää, että voisi ennustaa millainen sopimus tulisi lopussa. Kuitenkin voi mainita muutamaa seikkaa, jotka varmasti vaikuttavat neuvotteluihin. Ensin käsittelen ne keskeiset vaikutteet ja sen jälkeen miten tämä mahdollisesti voi vaikuttaa muihin aloihin.
Tärkein on kansainvälinen markkinatilanne. Onneksi, kaikki lähteet näyttävät, että markkinatilanne sekä sellulle että kartongille/pakkausmateriaaleille on hyvää. Esim. EUWIDin mukaan Saksassa nostetiin hintoja, koska kysyntä on hyvää. Tämä on tärkeää, koska Saksa ja jotain muita Euroopan maita on Suomen metsäteollisuudelle tärkeimpiä kauppakumppaneita. Vaikka on markkinakehitysten perusteella vaikea sanoa eri firmojen kustannuksista ja niiden varaa tehdä hintakorotuksia omissa tuotteissaan, näyttää siltä, että markkinaolosuhteet ovat suotuisia.
Sen yhteydessä pitää myös muistaa, että metsäteollisuudessa palkat sovitaan aika lailla paikallisesti. Tämän taustaa vasten TES on todellakin minimipalkan takaaja, ja ehkä voisi ajatella sen palkankorotuksia sen kautta, että sopivat vähiten hyvin pärjääville yrityksille, koska paikallisesti on mahdollisuus maksaa enemmän kuin minimi.
Ilmeisesti vaikea asia neuvotteluissa on ulkopuolisen työvoiman käyttö. Siitä on väännetty aiemminkin ja siinä on ollut erilaisia kokemuksia. Pitkään on ollut linjana, että ainakin kunnossapidon osalta yritetään hillitä sen ulkopuolisen työvoiman käyttöä, mutta samana kehittää parempia (tehokkaampia?) tapoja hoitaa sitä työtä.
Käsitteekseni on ollut paikallisesti mahdollista ja onnistunut ulkoistaa siivousta ja vartiointia. Kunnossapito on siinä mielessä hankalaa, koska paperikoneet ovat pikkuhiljaa usein kokoelma erilaisia systeemejä, ja tulee ns. ”legacy systems” ongelma esiin – paikallisesti voi olla juuri se asiantuntijuus sen tehtaan systeemeistä, joka ei ole ulkopuolisessa firmassa. Tämä on tietenkin sen verran tekninen asia, että ei voi varmaa tästä. Se on kuitenkin yksi mahdollinen seikka, miksi Paperiliitto voisi olla halukas puolustaa ulkoisen työvoiman käyttöä tämän tietyn asian yhteydessä. Se toki riippuu kovasti siitä, millaiset tilanteet ovat paikallistasolla – investointeja tehdään, mutta uusin tehdas on vuodesta 1998, joten nämä erilaiset yhteensovitetut järjestelmät ovat varmasti olemassa monissa paikoissa.
Viimeinen asia, mitä olen miettinyt on paperiteollisuuden työvoiman ikärakennetta. Jos muistan oikein vuoden 2010 Metsäteollisuuden työnhyvinvoinnin käsittelevästä raportista, silloin alan keski-ikä oli jotain 48v. En osa vastata siihen, mutta onko tulossa riittävästi uusia ihmisiä alalle? Tietenkin työvoima on vähennetty koko ajan, mutta se ei poista sitä seikkaa, että tarvitsee monipuolisia ammattilaisia siihen. Ja yhdistetty siihen ”legacy” –asiaan, on selvää, että voi olla pulaa hyvin kokeneista ihmisistä. Tämä on tietenkin asia, mitä ei voi ratkaista TESin avulla (paitsi jos nähdään, että palkka on hyvä kannustin hakea alalle). Mutta se voi toki vaikuttaa siihen, mitä TESissä kirjoitetaan koulutuksesta tai alan suosion kasvattamisesta.
VAIKUTUS MUIHIN ALOIHIN
Ilmeisesti nähdään, että voi olla päänavaajarooli esim. metsäteollisuudella, t.s. että muut alat katsovat palkkakehitys ja käyttävät sitä omiin neuvotteluihin. Näin on ennenkin käynyt sektorikohtaisilla neuvotteluilla ja joskus siihen on perää. Kuitenkin olen sitä mieltä, että metsäteollisuus on edelleen niin erikoinen ala muiden alojen nähden, että olisi harhaanjohtavaa katsoa sen palkkakehitystä ohjenuorana muihin aloihin. Nyt en edes puhu kilpailukyvystä, joka toki on myös mukana alakohtaisesti, mutta metsäteollisuuden palkkakehitys ei tosiasiallisesti sano paljon mitään siitä, miten muun Suomen palkkojen täytyisi kehittää.
Tähän liittyy myös se, että metsäteollisuudessa henkilöstökulut ovat suhteellisen pieni kustannus – 11-15% eri arvioiden mukaan. Tälle teollisuudelle on paljon mielenkiintoisempaa, mitä esim. kuljetusalalla tapahtuu. AKT:n pitää neuvotella paljon enemmän kuin pelkkä TES, koska keskusjärjestösopimukset, jotka olivat mukana sen TESseissä ovat nyt sektoritasolla neuvottelupöydässä. Eli vaikka metsäteollisuuden neuvotteluissa on varmasti vaikeita kysymyksiä, en näe, että ne sinänsä vaikuttavat kovasti muihin aloihin, koska muut alat eivät välttämättä pohdi samoja kysymyksiä lainkaan.
Näkisin enemmän, että se liitto, joka neuvottelee itselleen alakohtaiset ”uudet keskusjärjestösopimukset” vaikuttaa muihin aloihin enemmän kuin palkkaratkaisut sinänsä.
